• Romanit
    • Romaneihin liittyvät stereotypiat
[Edellinen]   [Seuraava]

 

[Sisällysluettelo]
[Asiahakemisto]
[Sanahaku]

 
 
 
 
 
 
 
 

 

Romaneihin liittyvät stereotypiat

Hitlerin ajan romanivainoilla ja joukkomurhaamisella on ideologiset juurensa vuosisatojen aikana syntyneessä rasistisessa näkemyksessä romaneista ja sinteistä. Rasistisluontoisella suhtautumisella romaneihin on pitkät perinteet myös Suomessa.

Kun romaniheimot saapuivat 1400-luvun puolivälissä Eurooppaan, syntyi kuvitelma, että heillä ja juutalaisilla olisi yhteinen alkuperä. Erotuksena heidän välillään olisi ainoastaan se, että romanien katsottiin luoneen itselleen kristittyjen vainojen pelosta uuden kielen. Tämän teorian kumosi vuonna 1763 teologianopiskelija Stefan Valyi kielitieteellisellä havainnollaan.

Romanielämää romantisoitiin 1800-luvun alkupuolen kirjallisuudessa. Mutta olennainen osa 1700-luvun -vainojen perintöä siirtyi 1800-luvun tieteelliseen tutkimukseen. Esimerkin tästä tarjoaa Tetznerin kirja "Geschichte der Zigeuner, ihrer Herkunft, Natur und Art" (1835). Kirja on alusta lähtien äärimmäisen vihamielinen suhteessa romaneihin. Tetzner kirjoitti:

"Kuka olisi saattanut aavistaa näiden rääsyisten varkaiden joukkion saapuessa Saksaan, että sellaisten irtolaisten jälkeläiset eivät tulisi neljän vuosisadan kuluttua olemaan yhtään sen parempia kuin esi-isänsä."

Tetznerin mukaan "mustalaiset" olivat "ihmiskunnan roskaväkeä", joka oli saapunut Eurooppaan kuin "Jumalan rangaistuksesta". Hänen mukaansa keskiajan suuret ruttoepidemiat olivat romanien ja juutalaisten aikaansaannosta. Hän yhdisti "ulkoisen olemuksen puolesta" kummatkin etniset ryhmät toistensa kanssa. Tetznerin mukaan molemmat etniset ryhmät olivat työtävieroksuvia, kieroja ja epärehellisiä. Romanit olivat hänelle varkaita ja juutalaiset varastetun tavaran kauppiaita.

Kyseisten negatiivisten stereotypioiden sitkeähenkisyyden osoittaa suomalaiset sanakirjojen tarjoama kuva. Suomalainen tietosanakirja vuodelta 1914 yhtyy täysin tähän negatiiviseen käsitykseen romaneista: "Elantonsa m. hankkivat kerjäämällä ja varastamal-la, petollisella eläintenpuoskaroimisella ... yms. työllä... Henkiset, varsinkin taiteelliset lahjat ovat vähäiset... Tupakkaa polttavat ahkerasti sekä miehet että naiset, vieläpä lapsetkin. Puku on tavallisesti repaleinen...heidän asuntonaan on teltta,... Kiinteäasuntoiset asuvat huonoissa olkikattoisissa savimajoissa." Yleisestä poiketen "Suomen m. ovat siistimpiä ja paremmin puettuja kuin muut heimolaiset." Otavan suuri tietosanakirja levittää kieltestä näkemykstä vielä vuonna 1962 todeten: "Säännöllistä työtä m. yleensä karttavat."
[JJ]