|
Fennoskandian asuttaminen
Ensimmäisten asukkaiden arvioidaan tulleen Fennoskandiaan noin 10
000 vuotta sitten, kun aluetta peittänyt jäätikkö alkoi
sulaa. Tutkijat varovat nykyään puhumasta joko lännestä
tai idästä tulleesta asutuksesta. Arkeologi Milton Nunezin mukaan
kysymys oli ilmeisesti laajalle levittäytyneistä kulttuureista,
joissa oli sekä itäisiä että läntisiä vaikutteita.
Asutusvirrat seurasivat pohjoiseen vetäytyvää jäätikköä.
Yksi niistä suuntautui nykyisen Norjan länsirannikkoa pohjoiseen.
Toinen tuli idästä nykyisen Suomen alueelle. Aiemmin otaksuttiin,
että eristäytyneiden kulttuuripiirien välillä oli laaja
asumaton vyöhyke. Uudet arkeologiset tutkimukset ovat osoittaneet,
että jo vanhemmalla kivikaudella oli asutusta esimerkiksi pitkin nykyisen
Suomen aluetta. Myös Kuolan niemimaalta ja Pohjois-Ruotsista on löytynyt
niin runsaasti kivikautisia asumapaikkoja, että voidaan olettaa koko
Fennoskandian olleen harvakseltaan asuttu jo tuolloin.
Kapean näköyhteyden kivikauden maailmaan antavat kalliotaide
ja ns. pientaide, jotka hakattiin kiveen. Kalliotaiteen yhteys myöhempään
saamelaiskulttuuriin näkyy arkeologisessa aineistossa sikäli,
että pohjoiseurooppalaisen pyyntitaiteen perinne ulottuu nuoremman
kivikauden vaihteesta eli suomalais-ugrilaisen vaikutuksen alusta (noin
v. 4 000 eKr.) ainakin pronssikauden loppuun (noin v. 500 eKr.).
[VPL] |
|