• Guernica

[Sisällysluettelo]
[Asiahakemisto]
[Sanahaku]

Guernica

Espanjan sisällissota

Espanjan sisäpoliittinen tilanne oli ollut epävakaa jo vuosia. Vuonna 1931 maasta tuli tasavalta. Mutta hallitus, jonka kommunistit, sosialistit ja tasavaltalaiset muodostivat, oli menettänyt voimansa vuoteen 1936 mennessä. Heinäkuussa 1936 alkoi sotilaskapina hallitusta vastaan. Kapinaa johti kenraali Francisco Franco, jota Espanjan fasistipuolue eli falangistit tukivat. He eivät odottaneet kohtaavansa vastarintaa, mutta kansa nousi heitä vastaan ja sisällissota oli välttämätön. Hitler ja Mussolini lähettivät sotilaallista ja taloudellista apua Francolle ja Stalin tuki tasavaltalaisia. Sodasta muodostui pian taistelu fasismin ja kommunismin välillä. Huhtikuun 27. päivänä 1937, 42 saksalaista pommikonetta pommitti ja tuhosi pienen Espanjan baskialueella sijaitsevan kaupungin, Guernican. 1 600 asukasta 7000:sta kuoli ja 70 % rakennuksista tuhoutui. Sisällissota loppui huhtikuun 1. Päivä 1939 ja kaikki tappiot, kuolleiden, karkoitettujen ja vangittujen lukumäärä sekä aineelliset tappiot tulivat julkisuuteen. Lopulta tappioita laskettaessa tuli selväksi että suurin häviäjä oli Espanja, maana sekä kulttuurina. Suuri menetys Espanjan kulttuurille oli mm. runoilija Federico García Lorcan kuolema falangistien ampumana. Monet tärkeimmistä kirjailijoista joutuivat lähtemään maanpakoon.

Guernica

Espanjan hallitus tilasi Guernica-maalauksen maailmannäyttelyn Espanjan paviljonkia varten. Pablo ei koskaan ollut pitänyt tilaustöista, joten hän viivytteli työn aloittamista niin pitkään kuin mahdollista kunnes Guernican tuho sai hänet maalaamaan raivoisasti. Tämä oli ensimmäinen kerta kun hän antoi muiden ihmisten katsella häntä työskentelemässä. Pablon rakastajatar Dora Maar oli jatkuvasti ateljeessa ja hän valokuvasi työn eri vaiheita. Eräänä päivänä Picasson vaimo Marie-Thérèse tuli ateljeehen ja raivostui Doralle, joka oli myös siellä. Pablo yritti rauhoitella Marie-Thérèsea kertomalla että hän maalasi Guernicaa hänelle. Se oli valhe. Totuus oli että maalaus oli suuresti Doran inspiroiman Pablon nerouden tulos. Kuten Pierre Daix sanoi: "Emme koskaan saa tietää kuinka paljon olemme Guernicasta Doralle velkaa". Maalauksessa Pablo ikuisti pommituksen kauhut, se on voimakas ja kiihkeä protesti kaikkea epäinhimillistä vastaan. Maalauksessa on monimutkainen symboliikka: härkä, kuoleva hevonen, kaatunut sotilas, äiti ja kuollut lapsi ja nainen joka on jäänyt loukkuun palavaan taloon. Valtava maalaus, 7.50x3.30 metriä, valmistui kuukaudessa ja sai nimekseen yksinkertaisesti Guernica. Ennen kuin maalaus asetettiin näytteille Espanjan paviljonkiin levisi huhuja että Pablo ei ollut tasavaltalainen. Vaikka hän oli maalannut ilkeästi Francon unelman ja valheen, ihmisillä oli se mielikuva että hän tuki Francoa. Nyt Pablo astui poliittiseen maailmaan. Guernican maalaamisen lisäksi hän antoi lausunnon. Hän kertoi olevansa tasavaltalaisten puolella, ja inhoavansa sitä sotilaskastia joka on syössyt Espanjan tuhoon ja tuskaan.

Guernican vaikutus

Guernica teki suunnattoman vaikutuksen maailmaan. Se nostatti valtavan kohun. Sitä kutsuttiin viestiksi toiselta planeetalta, tuhon ja hävityksen monumentiksi sekä vihan ja kauhun huudoksi jonka Picasson nerous oli vahvistanut moninkertaiseksi. Vielä nykyäänkin, 60 vuotta pommituksen jälkeen maalauksella on suuri vaikutus katselijaan. Tuon päivän, 27.4 1937, sodan kauhuja ei koskaan unohdeta ja Guernica maalaus aina muistuttaa ihmisiä niistä.

Elina Hirvonen Karjasillan lukio