  |
|
|
|
|
|
Bartolomé de Las Casas (1474-1566)Piispa Bartolomé Las Casasia pidetään Uuden ajan ensimmäisenä ihmisoikeustaistelijana, joka toimi aktiivisesti intiaanien ihmisoikeuksien puolesta. Yksi tunnetuimmista Guatemalan nykykirjailijoista Augusto Monterroso tiivistää Las Casasin roolin seuraavasti: "Melkein viisisataa vuotta sitten isä Bartolomé sai eurooppalaiset vakuuttuneiksi siitä, että mekin olemme ihmisiä ja että meillä oli sielu, koska osasimme nauraa; nykyään eurooppalaiset haluavat vakuuttua samasta asiasta, koska me osaamme kirjoittaa."Las Casas joutui todistamaan sitä, miten Länsi-Intian saariston väkivaltainen valloitus johti alkuperäisasukkaiden kansanmurhaan alueella. Hän on kuvannut kirjallisessa tuotannossaan espanjalaisten suorittamaa alkuperäisväestön kansanmurhaa Hispaniolan saarella eli Haitilla. Saarella arvellaan eläneen vuonna 1492 noin miljoona alkuperäisväestön jäsentä. Vuonna 1508 heitä oli elossa 60 000 ja vuonna 1514 vain 14 000. Las Casas on kirjoittanut näistä julmuuksista: "Hispaniolan saari oli ensimmäinen johon kristityt tulivat ja jossa he alkoivat heti hävittää ja tuhota näitä ihmisiä ja kyliä... Espanjalaiset tunkeutuivat kyliin eivätkä jättäneet rauhaan lapsia, vanhuksia eikä raskaana olevia tai jo syntyneitä naisia,... He löivät vetoa siitä kuka pystyisi viiltämään intiaanin keskeltä auki yhdellä ainoalla veitsen viillolla tai kuka leikkaisi jonkun pään poikki tai kuka viiltäisi sisälmykset ulos.... He tekivät korkeita rovioita ja polttivat tulella intiaanit aina kolmetoista kerrallaan meidän Vapahtajamme ja kahdentoista apostolin kunniaksi..." Las Casas on yksi historian paradoksaalisimmista hahmoista. Vastustaessaan intiaanien orjuuttamista ja kansanmurhaa hän tuli omalta osaltaan edistäneeksi transatlantisen orjakaupan käynnistymistä. Estääkseen kansanmurhan täydellisen toteutumisen hän esitti intiaaniorjien korvaamista afrikkalaisilla orjilla. Las Casas oli vaatinut uudisasukkaita tuomaan mukanaan "mustia, maureja tai jotain muuta alkuperää olevia orjia palvelijoikseen, tai elää omien käsiensä työllä tai muulla intiaaneja vahingoittamattomalla tavalla". Hän ei kyennyt tuolloin kuvittelemaan, millaiset mittasuhteet transatlanttinen orjakauppa tulisi tulevaisuudessa samaan. Las Casas koki ehdotuksestaan raskasta syyllisyyttä. Hän kirjoitti myöhemmin asiasta seuraavasti: "Sen neuvon, että pitäisi tuoda näihin maihin neekereitä, on ensimmäistä kertaa antanut pappi Las Casas, ilman että hän olisi ollut tietoinen epäoikeudesta, jolla portugalilaiset tekivät ihmisistä orjia... Sen jälkeen kun oli kuullut siitä, sitä hän ei olisi enää millään hintaan maailmassa sanonut... Sillä neekerien oikeus ei ole sen vähempiarvoista kuin intiaanien." Las Casas kiisteli espanjalaisten valloitusta ja orjuutta puolustavan espanjalaisen historioitsijan Juan Ginez de Sepulvedan (1490-1574) kanssa. Las Casas jätti jälkipolville myös ensimmäisen Amerikan historiaa käsittelevän teoksen Historia generall de las Indias, joka ilmestyi vasta 1875-76. [JJ] |