• Vuosi 1492 ja rasismi
• Kolumbus ja toiseuden ongelma

[Sisällysluettelo]
[Asiahakemisto]
[Sanahaku]

Kolumbus ja toiseuden ongelma

Kolumbuksen kohtaamia alkuperäisväestön edustajia alettiin nimittää intiaaneiksi ja saaria Länsi-Intiaksi. Kolumbus kuvasi kohtaamaansa alkuperäisväestöä mm. seuraavasti: "He kaikki kulkevat ympäriinsä yhtä alastomina kuin heidän äitinsä on heidät maailmaan synnyttänyt". Hänen mukaansa kaikilla miehillä oli "hyvä ruumiinrakenne, erittäin kaunis olemus ja hyvin miellyttävät kasvonpiirteet; heidän hiuksensa olivat melkein yhtä paksut kuin hevosen häntä ja lyhyeksi leikatut".

Kolumbus ei suinkaan tarkastellut alkuperäisväestöä tasavertaisina ihmisinä, vaan hän näki heidät alusta lähtien tulevina palvelijoina, jotka omaavat hyvän ymmärtämyksen. Kolumbuksen mukaan "he kykenivät hyvin nopeasti toistamaan kaiken, minkä puhuin, ja uskon, että heidät olisi helppo käännyttää kristinuskoon, sillä näyttää, että he eivät kuulu mihinkään lahkoon".

Laivapäiväkirjassaan Kolumbus kirjasi näkemyksensä siitä, kuinka helppoa olisi alistaa alkuperäisväestö espanjalaisten valtaan seuraavasti: "He eivät ole aseistettuja..., he eivät tiedä mitään aseenkäytöstä ja ovat jopa melko pelkurimaisia: tuhat heistä ei tarjoaisi vastusta kolmelle meidän miehellemme..."

He olivat Kolumbuksen mielestä soveltuvia "pelto - ja muihin töihin, jotka olisivat välttämättömiä". Samalla hän edellytti, että he omaksuisivat espanjalaisten valloittajien tavan asua, pukeutua vaatteisiin ja uskonnon.

Kolumbuksen välittämä kuva "uuden maailman" asukkaista koki lyhyessä ajassa suuren muutoksen. Vaikka Kolumbukselle alkuperäisväestö oli alusta lähtien "villejä", niin hän torjui aluksi mm. syytökset kannibalismista. Kullan ja rikkauden tavoitteleminen ja intiaanien vastarinta käänsivät Kolumbuksen mielipiteen jyrkästi toiseen suuntaan. Neljännen matkansa (1502 - 1504) aikana Kolumbus kuvasi intiaaneja kannibaaleiksi, villeiksi ja sieluttomiksi olennoiksi. Taustalla oli Kolumbuksen halu saavuttaa tavoittamattomat rikkaudet orjakaupan kautta.

Saksalainen tutkija ja Kolumbuksen elämänkerran kirjoittaja Hans Koning toteaa, että Kolumbuksen ja hänen kummankin veljensä herruutta Hisponialo saarella voidaan kuvata vain termeillä "raakuus, kulta, terrori ja kuolema". Tätä tukee espanjalaisen papin Bartolomé de Las Casasin (1474-1566) kertomus Kristoffer Kolumbuksen veljen Bartolomén toimista saarella, joita Casas kuvaa kirjassaan Historia generall de las Indias. Vuonna 1496 Bartolomé Kolumbus määräsi ensimmäiset kuusi ihmiset poltettavaksi varoituksena muille ja rangaistukseksi siitä, että he hautasivat maahan Kristuksen ja Neitsyen kuvat, jotka heille oli lahjoitettu. Uruguaylainen kirjailija Eduardo Galeanon mukaan intiaanit olivat haudanneet kuvat siinä uskossa, että uudet jumalat hedelmöittäisivät maan, johon he olivat kylväneet maissia, maniokkia, bataattia ja papuja.

[JJ]