 |
Suvaitsevaisuuden suurimpia
esteitä ovat olleet ja ovat edelleen rasismi ja sille läheistä
sukua olevat katsomukset ja toimintatavat kuten ksenofobia eli muukalaispelko-
ja viha sekä etnosentrismi. Rasismista esitetään artikkelissa
Muutamia rasismin määritelmiä ja kuvauksia tunnettujen tutkijoiden
näkemyksiä. Rasistisia ovat sellaiset katsomukset, joiden mukaan
ihmisten ulkonäön, fyysisten piirteiden, "kansanluonteen" tai
kulttuurin erilaisuus merkitsee myös eriarvoisuutta, tiettyjen ryhmien
pitämistä toisia parempina tai huonompina. Rasistisia ovat myös
sellaiset toimintatavat ja yhteiskunnalliset rakenteet, jotka johtavat
tällaiseen eriarvoisuuteen.
Rasismi yhdistetään nykyään helposti vain skineihin
ja yksittäisiin väkivallantekoihin siirtolaisia ja pakolaisia
vastaan. Historiallisesti sana tuo mieleen natsi-Saksan hirmuteoat ja erityisesti
juutalaisten kansanmurhan. Rasismi on ollut ja on edelleen paljon laajempi
ilmiö. Laajan orjatalouden ja eurooppalaisten siirtomaavalloitusten
myötä se juurtui 1700-luvulla ja 1800-luvulla eurooppalaiseen
mentaliteettiin, mielenmaisemaan. Nykyään rasismin vahvinta kasvualustaa
ovat äärioikeistolaiset liikkeet, jotka ovat nousussa useissa
Euroopan maissa (Moderni oikeistoradikalismi).
Rasismi on historiallinen ilmiö. On mahdollista, että kaikissa
tai useimmissa yhteisöissä on joissakin historian vaiheissa esiintynyt
muukalaispelkoa tai -vihaa, mutta varsinaiset rasistiset katsomukset alkoivat
kehittyä 1700-luvulla. Ne perustuivat "rodun' käsitteeseen ja
väitteeseen, että ihmiset ovat erilaisia ja eriarvoisia biologisista
syistä. Nykyään rasistit tähdentävät kulttuurien
tai etnisten ryhmien erilaisuutta ja eriarvoisuutta (Kulttuurirasismi;
Ekorasismi).
Rasistisia katsomuksia on esitetty myös tieteissä, sekä
yhteiskunta-, historia- että luonnontieteissä ja yhä niitä
näkee esitettävän tieteen nimissä. Siksi on oikeutettua
puhua tieteellisestä rasismista, joka on yksi rasismin keskeinen muoto.
Se on ollut ja on erityisen vaarallista siksi, että usko tieteeseen
ja tieteellisiin auktoriteetteihin, tutkijoiden ja opettajiin on kasvanut
1600-luvulta lähtien, jolloin syntyi uusi tieteellinen maailmankuva.
Tieteelliseen rasismiin kuului mm. suuri osa rotututkimuksesta ja fyysisestä
antropologiasta, jonka tavoitteena oli ihmisten ruumiinosia mittaamalla
kuvata ihmisten jakaantuminen "rotuihin" ja esittää teoria "rotujen"
syntymisestä. Tämän vuosisadan vaihteessa kehitettiin psykologian
piirissä ensimmäiset älykkyystestit. Niitä on siitä
lähiten sovellettu rasistisiin tarkoituksiin. Niillä on pyritty
osoittamaan, että ihmisryhmät eroavat perinnöllisesti älykkyydeltään
ja muilta henkisiltä ominaisuuksiltaan.
[PI] |
|