Suvaitsevaisuuden suurimpia esteitä ovat olleet ja ovat edelleen rasismi ja sille läheistä sukua olevat katsomukset ja toimintatavat kuten ksenofobia eli muukalaispelko- ja viha sekä etnosentrismi. Rasismista esitetään artikkelissa Muutamia rasismin määritelmiä ja kuvauksia tunnettujen tutkijoiden näkemyksiä. Rasistisia ovat sellaiset katsomukset, joiden mukaan ihmisten ulkonäön, fyysisten piirteiden, "kansanluonteen" tai kulttuurin erilaisuus merkitsee myös eriarvoisuutta, tiettyjen ryhmien pitämistä toisia parempina tai huonompina. Rasistisia ovat myös sellaiset toimintatavat ja yhteiskunnalliset rakenteet, jotka johtavat tällaiseen eriarvoisuuteen. 

Rasismi yhdistetään nykyään helposti vain skineihin ja yksittäisiin väkivallantekoihin siirtolaisia ja pakolaisia vastaan. Historiallisesti sana tuo mieleen natsi-Saksan hirmuteoat ja erityisesti juutalaisten kansanmurhan. Rasismi on ollut ja on edelleen paljon laajempi ilmiö. Laajan orjatalouden ja eurooppalaisten siirtomaavalloitusten myötä se juurtui 1700-luvulla ja 1800-luvulla eurooppalaiseen mentaliteettiin, mielenmaisemaan. Nykyään rasismin vahvinta kasvualustaa ovat äärioikeistolaiset liikkeet, jotka ovat nousussa useissa Euroopan maissa (Moderni oikeistoradikalismi). 

Rasismi on historiallinen ilmiö. On mahdollista, että kaikissa tai useimmissa yhteisöissä on joissakin historian vaiheissa esiintynyt muukalaispelkoa tai -vihaa, mutta varsinaiset rasistiset katsomukset alkoivat kehittyä 1700-luvulla. Ne perustuivat "rodun' käsitteeseen ja väitteeseen, että ihmiset ovat erilaisia ja eriarvoisia biologisista syistä. Nykyään rasistit tähdentävät kulttuurien tai etnisten ryhmien erilaisuutta ja eriarvoisuutta (Kulttuurirasismi; Ekorasismi). 

Rasistisia katsomuksia on esitetty myös tieteissä, sekä yhteiskunta-, historia- että luonnontieteissä ja yhä niitä näkee esitettävän tieteen nimissä. Siksi on oikeutettua puhua tieteellisestä rasismista, joka on yksi rasismin keskeinen muoto. Se on ollut ja on erityisen vaarallista siksi, että usko tieteeseen ja tieteellisiin auktoriteetteihin, tutkijoiden ja opettajiin on kasvanut 1600-luvulta lähtien, jolloin syntyi uusi tieteellinen maailmankuva. 

Tieteelliseen rasismiin kuului mm. suuri osa rotututkimuksesta ja fyysisestä antropologiasta, jonka tavoitteena oli ihmisten ruumiinosia mittaamalla kuvata ihmisten jakaantuminen "rotuihin" ja esittää teoria "rotujen" syntymisestä. Tämän vuosisadan vaihteessa kehitettiin psykologian piirissä ensimmäiset älykkyystestit. Niitä on siitä lähiten sovellettu rasistisiin tarkoituksiin. Niillä on pyritty osoittamaan, että ihmisryhmät eroavat perinnöllisesti älykkyydeltään ja muilta henkisiltä ominaisuuksiltaan. 
[PI]

 

[Ensimmäinen]   [Viimeinen]