• Antisemitismi
    • Musta surma ja juutalaisvainot
[Edellinen]   [Seuraava]

 

[Sisällysluettelo]
[Asiahakemisto]
[Sanahaku]



 
 
 
 
 
 
 
 

 

Musta surma ja juutalaisvainot

Musta surma l. ruttoepidemia käynnisti yhden verisimmistä juutalaisvainoista kautta historian. Tauti riehui Euroopassa vuosina 1347-1350 tappaen kolmanneksen Euroopan väestöstä. Se oli levinnyt Eurooppaan todennäköisesti rottien välityksellä Aasiasta. Aikalaiset syyttivät juutalaisia tämän selittämättömän ja hirveän taudin synnystä.

Huhu siitä, että juutalaiset olivat myrkyttäneet kaivot ja siten aiheuttaneet ruttoepidemian, sai alkunsa ranskalaisesta Chambéryn kylästä. Syyllisiksi ruttoepidemiaan leimattiin juutalaisyhteisön jäsenet. Heidän väitettiin tehneen suunnitelman kristittyjen tuhoamisesta. Kidutuksen avulla juutalaiselta lääkäriltä, Balagvinukselta, saatiin 'tunnustus', jonka mukaan hän olisi heittänyt punaista ja mustaa jauhoa suuriin Thononin lähteisiin. Kaupungista kaupunkiin kiiri varoitus, että juutalaiset myrkyttäisivät vedenottopaikat ja aikoivat näin tappaa kaikki kristityt saadakseen koko maailman herruuden. Julmat juutalaisvainot käynnistyivät. Esimerkiksi Strasbourgissa kaupungin johto päätti helmikuun 13. päivänä 1349 polttaa kaikki juutalaiset roviolla. Veriteko toteutettiin seuraavana päivänä. Suuri ihmisjoukko oli kokoontunut kaupungin hautausmaalle todistamaan juutalaisyhteisön jäsenten surmaamista roviolla.

Paavi vetosi vainojen pysäyttämiseksi. Hän viitasi tosiasiaan, että tauti riehuu myös niillä seuduilla, joilla juutalaiset eivät asuneet. Paavin vetoomus ei hillinnyt vainoja. Freiburgissa oli juutalaisilta saatu kiduttamalla 'todisteet' paavin vetoomusta vastaan. Nyt syylliseksi julistettiin Jerusalemista palannut juutalainen: hän on tuonut mukanaan erityistä myrkkyä, joka tappaa kristittyjä, mutta on vaaraton juutalaisille. Näin hyödynnettiin sitä tosiasiaa, että juutalaiset selvisivät puhtaussäädöstensä ansiosta ruttoepidemiasta melko vähällä. Surmatyöt jatkuivat Paavin vetoomuksista huolimatta. Wormsissa surmattiin 600 juutalaista maaliskuussa 1349. Mainzin juutalaisyhteisön jäsenet poltettiin roviolla kesällä 1349. Keskiajan lopulla lähes kaikki juutalaiset olivat paenneet vainoja Länsi-Euroopasta itään, useimmat Puolaan.

[JJ]