• Antisemitismi
    • Luther ja antijudaismi
[Edellinen]   [Seuraava]

 

[Sisällysluettelo]
[Asiahakemisto]
[Sanahaku]



 
 
 
 
 
 
 
 

 

Luther ja antijudaismi

Martti Luther (1483-1546) on hyvin ristiriitainen historiallinen henkilö. Luther käynnisti uskonpuhdistusliikkeen, joka johti protestanttisen uskonnon syntymiseen. Hän ei kyennyt kuitenkaan vapauttamaan kristillistä kirkkoa antijudaismista eli juutalaisvastaisuudesta reformaation yhteydessä. Luther uskoi reformaation alkuvaiheessa juutalaisten kääntyvän kristinuskoon. Se ei kuitenkaan toteutunut. Pettyneenä Luther kirjoitti vuonna 1543 antisemitistisen pamfletin "Von Juden und Ihre Lügen" (Juutalaisista ja heidän valheistaan). Kirjassaan hän tuli esittäneeksi tiivistetyssä muodossa lähes kaikki aikakauden negatiiviset stereotypiat juutalaisista. Hänelle juutalaiset olivat ja pysyivät "perkeleen lapsina", jotka olisivat kristittyjen katkerimpia vihollisia. Juutalaiset olivat hänelle "myrkyllisiä, vihaisia, kostonhimoisia, kavalia käärmeitä, salamurhaajia ja perkeleen lapsia".

Lutherille juutalaiset olivat työtävieroksuvia ja riistäviä. Hänen mukaansa juutalaiset "saalistavat rahamme ja tavaramme" ja he ovat "vanginneet meidät ja omaisuutemme kirotulla koronkiskomisellaan ja nylkemisellään". Luther väitti juutalaisten pilkkaavan kristittyjä, koska "me teemme työtä ja omasta osuudestamme ja omaisuudestamme annamme heidän elää laiskoina ja junkkareina". Lutherille juutalaisista oli tullut kristittyjen hallitsijoita.

Koska juutalaiset olisivat saaneet omaisuutensa varastamalla ja ryöstämällä, vaati Luther, että
"heiltä otettakoon kaikki omaisuus". Lutherin näkemyksen mukaan juutalaiset tavoittelivat maailmanherruutta. Hänelle juutalaiset olivat oma erikoinen ihmislajinsa ja ihmiskunnan vitsaus, josta olisi päästävä eroon. Luther vaati jo aikalaisiaan hävittämään juutalaisten synagogat, koulut ja talot. Lopuksi hän vaati, että heidät "on karkotettava maasta pois". Luther julisti teoksessaan Schem Hamphoras (1543), että taistelussa "perkeleen lapsia" vastaan olisivat kaikki keinot sallittuja.

Lutherin kirjoitukset vaikuttivat hyvin negatiivisesti tuon ajan juutalaisten elämään. Vuonna 1543 vaati Josel von Rosheim Strassburgin juutalaisyhteisön nimissä kaupungin valtuustoa kieltämään lisäpainokset Lutherin kirjoituksista, koska "kansa kujilla huusi, että juutalaiset pitäisi lyödä kuoliaaksi". Hänen mukaansa Schem Hamphoras oli "kirjoitettu verellä" ja rohkaisi roskaväkeä "ryöstöön ja murhaan".

Vaikka Lutherin luomat negatiiviset stereotypiat juutalaisista ja hänen ehdottomansa juutalaisvastaiset mielipiteensä aina fyysiseen tuhoamiseen asti eivät olennaisesti eronneet kansallissosialistisen Saksan juutalaisvastaisesta ideologiasta, niin kuitenkaan ei voida tehdä sellaista johtopäätöstä, että Lutherista johtaisi suora tie Hitleriin. Tällainen näkökanta ei huomioi ensinnäkään murrosta, joka tapahtui siirryttäessä kristillisestä antijudaismista rotuantisemitismiin. Toiseksi sellainen suora johtopäätös hämärtää sitä poliittista ja yhteiskunnallista kokonaistilannetta, jossa antisemitismi saattoi saada sellaiset mitat, jotka johtivat juutalaisten fyysiseen likvidoimiseen ja Auschwitziin.

Lutherin vaikutusta niin kristilliseen antijudaismiin kuin myöhemmin moderniin antisemitismiin on kuitenkin vaikea yliarvioida.

[JJ]