Siionin viisaiden pöytäkirjat - historiallinen väärennös
'Siionin viisaiden pöytäkirjoilla' on keskeinen rooli antisemitismin
historiassa. Ne ovat yksi poliittis-ideologisten väärennösten
klassikko, johon mm. Hitler tukeutui. Hän kirjoitti teoksessaan Taisteluni
asiasta seuraavasti:
"Miten suuressa määrin tämän kansan (juutalaisten)
koko olemassaolo perustuu yhä jatkuvaan valheeseen, sen osoittavat
verrattomalla tavalla juutalaisten määrättömästi
vihaamat 'Siionin viisaiden pöytäkirjat'..."
'Siionin viisaiden pöytäkirjoissa' esitetään, että
300 johtavaa sionistia olisi tehnyt salaisen suunnitelman anastaakseen
poliittisen, taloudellisen ja henkisen vallan maailmassa. Pöytäkirjojen
esitetään olevan selostus ensimmäisen sionistikongressin
salaisesta istunnosta Baselissa syksyllä 1897. Todellisuudessa pöytäkirjat
tukeutuvat pääasiassa lehtimies-kirjailija Maurice Jolyn (1821-1887)
Napoleon III:ta vastaan vuonna 1864 julkaisemaan pamflettiin sekä
juutalaisvastaiseen romaaniin Biarritz vuodelta 1868. Romaanissa esitetään
kertomus siitä, miten juutalaisten suuri neuvosto, 12 juutalaisten
heimon päämiehistä koostuva Sanhedrin, pitää kokoustaan
Prahan yöllisellä hautausmaalla. Saatanan läsnäollessa
se suunnittelee maailman orjuuttamista.
Pöytäkirjojen ensimmäinen versio on todennäköisesti
kirjoitettu 1890-luvun lopulla Ranskassa juutalaisvastaisuuden ilmapiirissä.
Laajalti väärennös sai merkitystä Venäjällä,
jossa se julkaistiin uskonnollisena taistelukirjoituksena vuonna 1905.
Sen taustalla oli ennen kaikkea tsaari Nikolai II:n salaisen poliisin eli
ohranan pyrkimys kääntää kansan huomio yhteiskunnallisista
epäkohdista ja suunnata kansan oikeutettu suuttumus silloiselle valtajärjestelmälle
vaarattomiin uomiin eli juutalaisvastaisiksi vainoiksi. Pöytäkirjojen
avulla Venäjän salainen poliisi tukeutui antisemitismin traditioon
Venäjällä ja pyrki leimaamaan myös tsaarin vastaisen
opposition juutalaisen maailmansuunnitelman toteuttajiksi.
Pöytäkirjoilla on ollut keskeinen rooli 1900-luvun juutalaisvastaisessa
propagandassa. Vuonna 1939 Hitler jopa ehdotti, että pöytäkirjojen
sisältöä tulisi tehdä tunnetuksi Ranskassa lentolehtisten
muodossa.
Englannissa pöytäkirjat paljasti väärennökseksi
Phillip Graves vuonna 1921. Hän oli saanut haltuunsa harvinaisen kopion
Jolyn teoksesta. Vuonna 1934 Sveitsin juutalaisjärjestöt ryhtyivät
käymään Bernissä oikeutta kahta natsia vastaan, jotka
levittivät teosta. Vuonna 1935 pöytäkirja määrättiin
takavarikoitavaksi Bernin kantonissa. Tosin Bernin ylioikeus kumosi päätöksen
marraskuussa 1937 ja aiemmin tuomitut saivat luvan jatkaa pöytäkirjojen
levitystä.
Suomessa pöytäkirjat julkaistiin ensiksi ruotsiksi otsikolla
Förlåten faller--- Det tillkommande världssjävhärskardömet
enligt Sions vises hemliga protokoll vuonna 1919. Suomennos julkaistiin
vuotta myöhemmin. Siinä juutalaisvastaisuus sidottiin silloin
käytyyn kieli- ja kulttuuritaisteluun. Teoksen tuntematon suomentaja
väittää mm. juutalais-ruotsalaisen rahaylimystön pyrkivän
hävittämään suomalaisuuden jäljettömiin.
Samalla viitattiin suomalaisten tehtävään länsimaisen
sivistyksen puolustajana. Kolmannen kerran teos julkaistiin Suomessa vuonna
1943. Sen johdanto-osassa vaadittiin kaikkia ei-juutalaisia puolustautumaan
maailmanjuutalaisuuden "hyökkäyksiä... vastaan". Varmuuden
vakuudeksi vedottiin Martti Lutherin juutalaisvastaisuuteen.
Huolimatta Auschwitzista ja teoksen paljastumisesta väärennökseksi
pöytäkirjat eivät ole menettäneet täysin propaganda-arvoaan
toisen maailmansodan jälkeen. Etenkin arabimaissa pöytäkirjat
ovat palvelleet Israelin vastaisen propagandan välineenä. Yhdistyneen
Arabitasavallan hallitus on esimerkiksi julkaissut teoksesta kolme painosta
vuoteen 1970 mennessä. Vuonna 1983 ne ilmestyivät Opiskelijajärjestöjen
Kansainvälisen Islamilaisen Liiton toimesta. Myös erilaiset uusfasistiset
järjestöt ovat edelleen tukeutuneet omassa juutalaisvastaisessa
propagandassaan pöytäkirjoihin.
[JJ] |