• Rasismin määritelmiä ja lähikäsitteitä
    • Käsitteitä
[Edellinen]   [Seuraava]

 

[Sisällysluettelo]
[Asiahakemisto]
[Sanahaku]



 
 
 
 
 
 
 
 

 

Käsitteitä

Imperialismi
on valtion, tavallisesti suurvallan, pyrkimys väkivaltaisesti tai väkivallan uhkaa käyttämällä laajentaa omaa aluettaan tai saavuttaa mahdollisimman suuri vaikutusvalta vieraissa valtioissa. Aikakautta 1900-luvun vaihteessa on pidetty erityisesti siirtomaaimperialismin aikana. Toisen maailmansodan jälkeen käsitettä on käytetty poliittisena iskusanana, ja sen sisältöön katsotaan kuuluvan myös taloudellisesti, sivistyksellisesti tai aatteellisesti alistava vaikuttaminen.

Imperialismi on ollut tutkimuksen kohteena 1900-luvun alusta lähtien, vaikka se on ollut käsitteenä kiistanalainen. Sitä on tutkittu ensi sijassa joko taloudellisena tai poliittisena ilmiönä. Englantilainen Hobson esitti liberaalissa kritiikissään

lähtökohtana imperialismille kapitalismin epäkohdat, jotka johtivat pääoman etsiytymiseen ulkomaille. Lenin määritteli imperialismin kapitalismin viimeiseksi vaiheeksi, jolle oli ominaista tuotannon ja pääomien keskittyminen. Marxilainen näkökulma tuli uudelleen esiin 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin korostui monikansallisen yritysten merkitys ja kehitysmaiden riippuvuus kapitalistisista keskuksista. Imperialismin poliittinen tulkinta on painottanut valtioiden laajentumispolitiikkaa ja kilpailua.

Rasismi
on ideologia, jonka mukaan ihmiset ovat syntyneet rodullisesti eriarvoisiksi. Se on rotuun kohdistuvaa syrjintää. Se perustuu käsitykseen ihmiskunnan jakautumisesta eriarvoisiin rotuihin. Rasismin taustalla ovat yleensä tiedonpuute ja ennakkoluulot. Rasistisen ajattelun mukaan erilaisuutensa takia omaan ryhmään kulumattomia pidetään arvoltaan alhaisempina, mikä oikeuttaa heidän epäoikeudenmukaisen kohtelun, alistamisen, syrjimisen ja torjumisen.

Antisemitismi
,yksi rasistisen ideologian muodoista, kohdistuu juutalaisia vastaan.

Muukalaisviha
tarkoittaa yleisesti kielteistä asennetta erilaisuutta kohtaan. Yleensä se ilmenee suvaitsemattomuutena tai torjumisena.

Nationalismi
perustaa ajatuksensa kulttuurisesti, historiallisesti ja kielellisesti yhtenäiseen kansaan, joka elää tiettyjen rajojen sisäpuolella ja jolle ulkopuolinen maailma on uhka. Vetoamalla tähän "uhkakuvaan" ja rasistista ideologiaa soveltamalla voidaan vaatia tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa ja pakolaispolitiikkaa, jotta oma kulttuuri voitaisiin pitää puhtaana.

Lasse Mäkelä 1C, Matti Koski 1 B
Karjasillan lukio