|
Anders Retzius (1796-1860)
Ruotsalainen Anders Retzius oli Tukholman Karoliinisen instituutin anatomian
professori. Rotutkimuksessa hänet tunnetaan parhaiten ns. Retziuksen
kalloindeksistä, yksinkertaisesta menetelmästä erityyppisten
kallojen luokittelemiseksi. Se korvasi Johann Friedrich Blumenbachin silmännvaraiseen
arviointiin perustuneen menetelmän, johon oltiin yleensä tyytymättömiä.
Retziuksen indeksi, leveys-pituus-indeksi, on kallon suurimman leveyden
ja suurimman pituuden suhde kerrottuna sadalla. Retzius ryhmitteli rodut
pitkäkalloisiin/kapeakalloisiin (dolikokefaaleihin) ja lyhytkalloisiin/leveäkalloisiin
(brakykefaaleihin). Lyhytkalloisin luettiin ihmiset, joiden indeksi oli
80 tai enemmän. Retziuksen indeksi oli ensimmäinen kallon eri
osien mitoista laskettujen indeksien joukosta. Myöhemmin myös
indekseihin perustuvia luokkia lisättiin. Luokkien rajatkin vaihtelivat
eri tutkijoilla.
Yleensä pitkäkalloisuutta pidettiin henkisen kyvykkyyden ja
ylemmyyden tuntomerkkinä siksi, että valkoisessa rodussa ja erityisesti
sen pohjoisessa (teutonisessa, germaanisessa, arjalaisessa) haarassa oltiin
havaitsevinaan eniten pitkäkalloisia ihmisiä. Myöhemmin
tämä teoria romahti, kun todettiin, että erityisen pitkäkalloisia
ovat eskimot ja eräät afrikkalaiset heimot.
[PI] |
|