• Modernin rasismin kukoistuskausi
• Kallonmittaus

[Sisällysluettelo]
[Asiahakemisto]
[Sanahaku]

Kallonmittaus

Rotututkimuksen keskeiseksi suuntaukseksi tuli kraniologia eli kallonmuotoa ja mittasuhteita käsittelevä tieteellinen suuntaus. Sen olivat kehittäneet saksalainen Johann Kaspar Spurzheim

ja itävaltalaissaksalainen Franz Joseph Gall (1758-1828). Gallia pidetään myös frenologian perustajana. Frenologia on pseudotieteellinen oppi kallonmuodon ja luonteenominaisuuksien vastaavuudesta. Voimakkaana ilmenevän henkisen ominaisuuden oletettiin edellyttävän tavallista kookkaampaa keskusta tietyissä aivojen kohdassa, mihin sitten kallon muoto olisi mukautunut. Kallonmuodosta ja sen kuhmuista oletettiin voitavan päätellä luonteenominaisuuksia. Yksi pääväitte frenologiassa oli, että aivot jakautuvat eri lohkoihin ja kukin niistä on perustana tietyille kyvyille. Eri 'rotujen' väitettiin poikkeavan toisistaan lohkojen selvän kokoeron ja keskinäissuhteiden perusteella. Frenologian edustaja G. Gombe väitti teoksessaan System of Phrenology vuodelta 1830 mm. hinduilla olevan "selviä puutteita niissä aivojen osissa, joihin taistelunhalu ja destruktiivisuus perustuvat". Eurooppalaisilla ne aivon osat ovat hänen mukaansa hyvin kehittyneet. Hänen mukaansa hindut olivat aivojen rakenteen ja koostumuksen vuoksi ovelia, pelkurimaisia ja ylpeitä.

Myöhemmin ruotsalainen Anders Retzius 'kehitti' ns. kalloindeksin, jonka kaava oli seuraava:
 

suurin kallonleveys x 100

suurin kallonpituus

josta voidaan laskea kunkin henkilön ns. indeksi. Pitkäkalloisista puhuttiin silloin kun kalloindeksi oli vähintään 74,9 ja lyhytkalloisia olivat ne joiden kalloindeksi oli yli 80.

Aivojen koolla ja niiden luuloteluilla eroilla yritettiin myös selittää muiden kansojen primitiivisuutta verrattuna valkoisiin. 'Neekerien' tai 'afrikkalaisen rodun' primitiivisuus esitettiin johtuvan pienistä aivoista, kun taas 'sivilisaatio' oli seurausta 'valkoisten' suurista aivoista.

Erilaiset yritykset johtaa pääkopanmuodosta, kasvojenpiirteistä tai aivojenkoosta 'rotujen' välinen hierarkkinen paremmusjärjestys osoittaa kuinka suuressa määrin 'rotu'-idean synty ja leviäminen oli eurooppalainen ja pohjoisamerikkalainen ilmiö ja länsimaisen (pseudo)tieteen tulosta (vrt. Broca, Camper, Morton, Knox, Nott, Tiedemann).

[JJ]