  |
|
|
|
|
|
Rotuteoriat ja politiikka - Finnenfrage/LappenfragePoliittinen ja yhteiskunnallinen tilanne, arvot ja asenteet vaikuttivat myös arvostettujen tiedemiesten esittämiin rotuteorioihin. Niillä saatettiin oikeuttaa omia tavoitteita poliittisissa ja kansainvälisissä kiistoissa. Hyvä esimerkki oli ns. Finnenfragen-kiista (suomalaiskysymys), jota toisinaan nimitettiin Lappenfrageniksi (lappalaiskysymykseksi). Sen yhteydessä saksalaiset ja ranskalaiset kiistelivät suomalaisten rotuominaisuuksista ja lappalaiset määriteltiin sairaalloiseksi (patologiseksi) roduksi.Kiista sai alkunsa, kun saksalaiset pommittivat saksalaisranskalaisen sodan aikana vuonna 1871 Pariisia ja sen anatomista museota. Ranskalainen antropologi Armand de Quotrefages väitti suutuksissaan, että preussilaisissa näkyi alkukantaisuudesta todistavia rotutuntomerkkejä, jotka osoittivat heidän sukulaisuutensa suomalaisiin ja sitä kautta mongoleihin. Saksalaisten puolelta keskusteluun osallistui erityisesti anatomi ja antropologi Rudolph Virchow, tunnettu liberaalipoliitikko ja tiedemies, yksi soluteorian kehittäjistä. Hänen vastauksensa oli kaksijakoinen. Hän pyrki osoittamaan suomalaiset vaaleiksi ja siten katkaisemaan yhteyden keski- ja eteläeurooppalaisiin tummiin lyhytkalloisiin (brakykefaaleihin) ihmisiin. Lappalaisten sukua keskieurooppalaiset eivät voineet missään tapauksessa olla. Virchow kirjoitti, että "lappalaisten olemus on kokonaan toisenlainen kuin tapaamme missään osassa isänmaatamme tai missään lähellä sijaitsevassa eurooppalaisessa kulttuurivaltiossa". Virchow todisteli preussilaisten ja saamelaisten sukulaisuuden mahdottomuutta vielä sillä, että lappalaiset olivat hänen mielestään patologisesti, sairaalloisesti, surkastunut rotu. Toinen samanlainen rotu olivat Virchowin mielestä busmannit. Virchowin väite, jonka hän oli heittänyt kiistassa ranskalaisten kanssa, jäi elämään. Hän tosin koetti myöhemmin paikata sitä kirjoittamalla, että kaikki rodut ovat sillä tavalla "patologisia" rotuja, että ne ovat poikkeamia tietystä tyypistä. Se ei kuitenkaan auttanut, vaan vielä vuosikymmeniä myöhemminkin nimenomaan saamelaiset ja busmannit saatettiin esittää rotututkimuksessa patologisina rotuina. [PI] |