|
Friedrich Tiedemann (1781-1861)
Saksalainen lääkäri ja Heidelbergin yliopiston professori
Friedrich Tiedemann oli ensimmäisiä tiedemiehiä, jotka epäilivät
ja kiistivät opin aivojen koon ja älykkyyden vastaavuudesta.
Neurologiaan (hermoston toimintaa ja rakennetta tutkiva tieteenala) perehtynyt
Tiedemann kiinnostui asiasta tutkiessaan delfiinejä.
Kraniologien, kallonmittaajien, keskuudessa vallitsi tuolloin käsitys,
että aivojen tilavuus ja/tai paino osoittaa lahjakkuutta ja erityisesti
älykkyyttä. Tätä mieltä olivat mm. amerikkalainen
Samuel Morton ja ranskalainen Paul
Broca.
Tiedemann suoritti omia mittauksiaan ihmiskalloilla ja sai hyvin erilaisia
tuloksia kuin Morton. Hänen kokoelmansa tilavin kallo oli kuulunut
intialaiselle miehelle, toiseksi tilavin valkoiselle ja kolmanneksi tilavin
mustalle. Valkoisilla kuuluneita kalloja oli myös tulosten häntäpäässä.
Tiedemannin tulokset eivät sopineet rotuhierarkiaan, jossa valkoiset
oli sijoitettu kärkeen ja mustat pohjalle. Tiedemann päätteli,
että tällaisia näkemyksiä esittäneet tutkijat
olivat yksinkertaisesti väärässä.
Tiedemannin mukaan kallon ja aivojen koko voi olla riippuvainen ruumiin
koosta ja ravinnon laadusta. Ehkä tietyt rodut ovat suurikalloisempia
siksi, että ne muutenkin ovat suurikokoisempia. Lopulta hän päätteli,
että mitä tulee henkisiin ominaisuuksiin, oli luonto "varustanut
kaikkiin ihmisrotuihin kuuluvat yhtäläisesti". Tiedemannin tutkimukset
koettiin Euroopassa tärkeiksi ja ne hidastivat ja estivät rasismin
voittokulkua.
[PI] |
|