• Modernin rasismin kukoistuskausi
    • Friedrich Tiedemann
[Edellinen]   [Seuraava]

 

[Sisällysluettelo]
[Asiahakemisto]
[Sanahaku]



 
 
 
 
 
 
 
 

 

Friedrich Tiedemann (1781-1861) 

Saksalainen lääkäri ja Heidelbergin yliopiston professori Friedrich Tiedemann oli ensimmäisiä tiedemiehiä, jotka epäilivät ja kiistivät opin aivojen koon ja älykkyyden vastaavuudesta. Neurologiaan (hermoston toimintaa ja rakennetta tutkiva tieteenala) perehtynyt Tiedemann kiinnostui asiasta tutkiessaan delfiinejä.

Kraniologien, kallonmittaajien, keskuudessa vallitsi tuolloin käsitys, että aivojen tilavuus ja/tai paino osoittaa lahjakkuutta ja erityisesti älykkyyttä. Tätä mieltä olivat mm. amerikkalainen Samuel Morton ja ranskalainen Paul Broca.

Tiedemann suoritti omia mittauksiaan ihmiskalloilla ja sai hyvin erilaisia tuloksia kuin Morton. Hänen kokoelmansa tilavin kallo oli kuulunut intialaiselle miehelle, toiseksi tilavin valkoiselle ja kolmanneksi tilavin mustalle. Valkoisilla kuuluneita kalloja oli myös tulosten häntäpäässä. Tiedemannin tulokset eivät sopineet rotuhierarkiaan, jossa valkoiset oli sijoitettu kärkeen ja mustat pohjalle. Tiedemann päätteli, että tällaisia näkemyksiä esittäneet tutkijat olivat yksinkertaisesti väärässä.

Tiedemannin mukaan kallon ja aivojen koko voi olla riippuvainen ruumiin koosta ja ravinnon laadusta. Ehkä tietyt rodut ovat suurikalloisempia siksi, että ne muutenkin ovat suurikokoisempia. Lopulta hän päätteli, että mitä tulee henkisiin ominaisuuksiin, oli luonto "varustanut kaikkiin ihmisrotuihin kuuluvat yhtäläisesti". Tiedemannin tutkimukset koettiin Euroopassa tärkeiksi ja ne hidastivat ja estivät rasismin voittokulkua.

[PI]