Georg Christoph Lichtenberg (1742-1799)
Gerorg Christoph Lichtenberg oli saksalaisen Göttingenin yliopiston
fysiikan professori. Hän opetti yliopistossa suurin piirtein samaan
aikaan, kun Johann Friedrich Blumenbach aloitti
siellä uransa lääketieteen professorina.
Lichtenberg osallistui 1770-luvun lopulla keskusteluun ja kiistaan fysionomiasta.
Se oli sveitsiläisen Johann Caspar Lavaterin kehittämä
oppi, jonka mukaan henkiset ominaisuudet ilmenevät kehon ulkomuodossa
ja erityisesti kasvoissa. Lavater yhdisti kauneuden ja älykkyyden
ja nojautui eurooppakeskeiseen kauneusihanteeseen. Hän rinnasti idiootit
ja mustat toisiinsa ja asetti heitä vastaan eurooppalaiset nerot.
Lichtenbergin mielestä Lavaterin näkemys merkitsi takaiskua
tieteelliselle maailmankuvalle. Lavater oli kirjoissaan mm. kysynyt, olisivatko
filosofi Leibnitzin ja luonnontieteilijä Newtonin ideat voineet syntyä
lappalaisen tai neekerin päässä. Lichtenberg vastasi kysymällä
vuonna 1778 julkaistussa taistelukirjoitukses-saan Über Physiognomik
(Fysionomiasta), miksi niin ei olisi voinut tapahtua.
Lavater joutui perääntymään Lictenbergin arvostelun
edessä ja luopumaan ajatuksestaan, että lahjakkuuden voi arvioida
ulkonäön perusteella. Fysionomia jäi kuitenkin elämään
rasistisissa rotuteorioissa, jotka tavalla tai toisella ovat yhdistäneet
henkiset ja fyysiset ominaisuudet.
[PI] |