  |
|
|
|
|
|
Rodun käsitteen synty Ihmiset
ovat erilaisia. Erilaisuus on kiinnostanut, kiehtonut ja pelottanut ihmisiä.
Se on myös haastanut oppineet, tutkijat ja filosofit etsimään
selityksiä. 1600-luvun lopusta ja selvemmin 1700-luvun puolivälistä
alkaen erilaisuutta ryhdyttiin kuvaamaan rotukäsitteen, rotuluokittelujen
ja rotuteorioiden avulla. Varsinainen rotututkimuksen kukoistuskausi alkoi
1800-luvun puolivälissä.
"Rodulla" viitattiin fyysiseen tyyppiin. Sitä käytettiin sellaisen ryhmän tunnistamiseen, jota luonnehtivat fenotyyppi (ilmiasu) tai ulkonäkö. Rotuluokittelussa käytettiin fyysisten erojen ohella myös muita kriteereitä kuten tapoja, moraalikäsityksiä, uskontoa, elinkeinoja ja kieltä. Rotuja arvioitiin jo varhaisissa rotuluokituksissa esteettisesti, moraalisesti, psyykkisesti tai kulttuurisesti niin, että niiden väitettiin olevan eriarvoisia. (Kts. myös Rodun käsitteen kehitys ja Rotu ja tyyppi)
[PI] |
Aikaisemmin
käsitettä "rotu" oli käytetty muussa kuin biologisessa merkityksessä.
Saksalainen tutkija Imanuel Geiss on jäljittänyt rotua-merkitsevien
sanojen takaa arabialaisen "ras"-käsitteen, joka merkitsi esimerkiksi
klaanin tai heimon päällikköä ja jota sovellettiin
myös merkityksessä polveutuminen.