• Suomalainen rotututkimus
    • Suomalainen rotututkimus ja saamelaiset
[Edellinen]   [Seuraava]

 

[Sisällysluettelo]
[Asiahakemisto]
[Sanahaku]



 
 
 
 
 
 
 
 

 

Suomalainen rotututkimus ja saamelaiset

Ensimmäisen kerran saamelaiset joutuivat suomalaisen rotututkimuksen kohteeksi 1880-luvulla. Opiskelijat mittasivat anatomian professori Konrad Gabriel Hällstenin johdolla eri puolilta Lappia kerättyjä ja anatomian laitokselle lahjoitettuja kalloja. Hällsten ei kuitenkaan tehnyt mittauksista mitään yhteenvetoa, vaan julkaisi mittaustulokset pelkkinä taulukoina.

Myös Suomen ensimmäinen maantieteen professori J.E. Rosberg mittasi saamelasia Lappiin tekemillään tutkimusmatkoilla 1900-luvun alussa. Hänen mielestään saamelaiset olivat pieniä, mustatukkaisia, vääräsäärisiä ja rumia ja kuuluivat mongoliseen rotuun. Tämä olikin yleinen käsitys suomalaisten rotututkijoiden keskuudessa.

Saamelaisia tutkittiin myös Yrjö Kajavan käynnistämässä antropologisessa ohjelmassa, vaikka heidän rotuominaisuutensa olivatkin siinä sivuseikka. Heitä tutkittiin sen selvittämiseksi, onko Pohjois-Suomessa tapahtunut rotujen sekoittumista. Siten jo ennen tutkimusta pidettiin itsestään selvänä, että saamelaiset ovat suomalaisista erottuvaa vierasta rotua.

Erityisesti Kajavan hankkeeseen kuuluvat mittaukset herättivät vastusta ja arvostelua Lapissa. Mittauksia tehneet stipendiaatit kertoivat raporteissaan tiedeakatemialle, kuinka saamelaiset pyrkivät välttämään mittauksia ja kuinka jopa kokonaiset kyläkunnat piiloituivat kuullessaan tutkijoiden olevan tulossa. Epäilyksiä ja pelkoa aiheuttivat aikaisemmat kokemukset antropologisista mittauksista, joita pidetttiin epämiellyttävinä ja ihmisarvoa alentavina.

Erityisen pahana Lapissa pidettiin hautojen avaamista ja kallojen ja muiden luiden keräämistä niistä. Kun Inarin vanhalla hautuumaasaarella avattiin kesällä 1934 kymmeniä hautoja, oli lupa saatu opetusministeriöltä, mutta paikallisilta asukkailta ja seurakunnalta ei ollut kysytty mitään. Helsingin yliopiston anatomian osasto palautti kesällä 1995 hautausmaasaaresta viedyt kallot takaisin haudattaviksi. Osaston kirjelmässä todettiin, että 1930-luvulla tehdyt tutkimukset edustivat menetelmiä, jotka on todettu epätieteellisiksi ja vanhentuneiksi.

[PI]