Uskonnonopetuksesta Britanniassa
Ajatuksia Manchesterin yliopiston järjestämältä
kurssilta (Cultural Pluralism and Education Monday 25 - Friday 29 November
1996) uskonnonopetuksen moniarvoisuudesta.
Erilaisten uskonnollisten ja etnisten ryhmien rinnakkaisuus on kasvatukselle
suuri haaste. Nykyaikainen länsimainen yhteiskunta muuttuu koko ajan
yhä moniarvoisemmaksi sekä uskonnollisesti että kulttuurillisesti.
Pluralismin käsite on vaikea määritellä yksiselitteisesti.
Koulun toiminnan näkökulmasta se tarkoittaa yksinkertaisesti
sitä, että luokassa on uskonnollisilta ja etnisiltä taustoiltaan
hyvinkin erilaisia oppilaita. Kuinka opetus tulisi sitten järjestää,
että erilaisista taustoista tulevat oppilaat voisivat ymmärtää
toisiaan ja oppia hyväksymään erilaisuutta? Seuraavassa
otan esille joitakin näkökulmia uskonnonopetuksen kannalta.
Britanniassa kouluviranomaiset (National Curriculum Council ja School
Curriculum and Assessment Authority) ovat laatineet valtakunnalliset linjaukset
myös uskonnonopetuksen osalta. Asiakirjat vastaavat tavallaan Suomen
opetushallituksen laatimia opetussuunnitelmien perusteita. Uskonnon osalta
mielenkiintoisa on se, että opetussuunnitelman yleisiä linjauksia
(Syllabuses for Religious Education) on ollut laatimassa työryhmä,
jossa on ollut mukana anglikaanisen kirkon, katolisen kirkon, evankelisen
kirkon, baptistien sekä juutalaisten, muslimien, buddhalaisten, hindulaisten
ja sikhien edustajia.
Valtakunnallisen uskonnon opetussuunnitelman mukaan pyrkimyksenä
on eri vuosiluokkilla käsitellä keskeisiä paikallisella
tasolla vaikuttavia uskontoja rinnakkain. Toisin sanoen uskonnon opetussuuunnitelma
heijastelee sitä uskonnollista pluralismia, joka vallitsee brittiläisessä
yhteiskunnassa.
Englannissa on katolisen ja anglikaanisen kirkon sekä juutalaisen
yhteisön ylläpitämiä kouluja, joissa uskonnonopetukseen
on kiinnitetty erityistä huomiota. Kaikista oppilaista noin kolmasosa
käy kouluja, joilla on selkeitä taloudellisia siteitä kirkkoon.
Vaikka maassa on 1,5 miljoonaa muslimia, ei valtio ole antanut heille lupaa
omien koulujen perustamiseen. Taustalla lienee vaikuttanut pelko siitä,
että uskonnollista opetusta annettaisiin niissä mahdollisesti
liikaa.
Kuinka uskonnollinen moniarvoisuus olisi sitten ratkaistavissa koulujen
uskonnonopetuksessa? Manchesterin yliopiston järjestämään
kurssiin sisältyi vierailu kahdessa koulussa, Levenshulme High Schoolissa
sekä Trinity Church of England High Schoolissa. Vierailu kirkon ylläpitämään
kouluun antoi kiinnostavan näkökulman uskonnollisen pluralismin
ongelmaan.
Trinity (Voluntary Aided) Church of England High School
Uskonnollisen pluralismin suhteen koulussa on tehty valinta uskonnonopetuksen
korostamisen suuntaan. Tämä on luonnollista, koska sidosryhmänä
ja yhtenä koulun tukijana on Englannin kirkko. Esitevihkosessa on
erillinen kappale otsikolla "Religious Education and Worship", jonka siteeraan
tässä kokonaan:
"All members of the staff are expected to promote the well-being
of the school by active support within the areas of pastoral care, careers
guidance, academic guidance and worship; the form staff in their Tutorial
time and the Religious Education department in its courses will have a
special role to play. The attendance of pupils at Religious Education lessons
and worship is expected in as much as parents have asked their children
to attend a Church school. The aim of Religious Education is to help pupils
to explore life at the deepest possible level; and although the Christian
religion is naturally the most prominent feature in the background against
which the work proceeds, it is not the only one. Respect for the traditions
and beliefs of the other world faiths extends to the promotion among all
pupils of a greater awareness of the multi-cultural and multi-religious
nature of the contemporary British society."
Sain kyseisen koulun uskonnonopettajalta uskonnon koulukohtaisen opetussuunnitelman
(Religious Education - Scheme of work, kay stage 3), jossa uskonnonopetuksen
yleistavoite on asetettu lyhyesti ja ytimekkäästi:
"To aid pupils on their spiritual journey through offering them the
opportunity to explore the beliefs and practices of Christianity and other
major World Faiths, particularly Judaism, Islam, Sikhism and Hinduism."
Suomalaisesta järjestelmästä poiketen oppilaat saavat
valita, mitä uskontoja kritinuskon lisäksi opiskelevat. Trinity
Church of England High Schoolissa oppilailla on mahdollisuus perehtyä
kristinuskon lisäksi erityisesti juutalaisuuteen, islamiin, hindulaisuuteen
ja sikhiläisyyteen. Islam ja sikhiläisyys ovat Manchesterin alueella
voimakkaasti vaikuttavia ja näkyviä uskontoja. Siksi ne ovat
koulun oppisisältöjen luonnollinen osa. Vaikuttaa siltä,
että uskonnollisesta moninaisuudesta on tullut haastava rikkaus: eri
uskontokuntien oppilaat tutustuvat yhdessä toistensa katsomuksiin.
Valtakunnallisen suunnitelman lopussa on lista työryhmässä
mukana olleista uskontokunnista ja niiden edustajista. Ennen nimilistaa
on lause: "The inclusion of names of individuals and organisations does
not necessarily indicate their agreement with everything in the models."
Vuorovaikutus eri uskontokuntien välillä on siten arkipäivää,
vaikkakaan ei ongelmatonta.
Gurdwarassa: vierailu manchesteriläisessä sikhitemppelissä
Ryhmämme vieraili sikhien temppelissä, gurdwarassa, joka sijaitsi
kävelymatkan päässä yliopistosta ja Trinity Church
of England Schoolista. Sana sikhi tarkoittaa oppilasta. Sikhihiläisyydessä
yhdistyy hindulaisuuden ja islamin ajatuksia. Päällimmäisenä
vaikutelmana gurdwara-vierailusta jäi mieleen tasa-arvoisuus ja tietty
mutkattomuus. Esittelijänä toimi sikhinainen. Naiset ja miehet
ovat tasa-arvoisia.
Samoin kuin islamilaisissa moskeijoissa jätimme kengät aulaan
niille varattuihin hyllyköihin. Kaikilla piti olla jotakin pään
peittämiseksi, lakki tai huivi. Gurdwarassa ei ollut istuimia. Temppelihuoneen
keskuksen muodosti eräänlainen alttari, jonka päälle
oli asetettu Guru Granth Sahib, sikhien pyhä kirja. Kiinnostava ja
meistä vähän hauskakin yksityikohta oli se, että Guru
Granth -kirjalla on temppelissä oma huone, jonne se siirretään
illalla nukkumaan ja josta se aamulla jälleen haetaan. Temppelin takaosassa
oli lasiseinän takana huone, joka oli varustettu pienellä vuoteella.
Pyhä kirja lepää yöt kyseisellä vuoteella.
Kaikki
sikhiyhteisön jäsenet ovat tasa-arvoisia. Ei ole erikseen uskonnollisia
opettajia (guruja tai pappeja), vaan kuka tahansa voi mennä lukemaan
pyhää kirjaa alttarille. Mainittakoon, että gurdwaraa esitellyt
nainen pyynnöstäni asettui kirjan ääreen sitä
lukemaan. Sikheille onkin tärkeää se, että kirjaa voi
lukea ja tulkita kuka tahansa. Tämä heijastelee osaltaan sitä,
etteivät sikhit hyväksy hindulaiseen uskontoon niveltyvää
kastijärjestelmää. Sikhit korostavat toivoa ja optimismia
sekä rakkautta kaikkia ihmisiä kohtaan.
Gurdwara toimii monella tavalla myös sosiaalisen kohtaamisen ja
kanssakäymisen keskuksena. Uskonnolliset tilaisuudet ovat vapaita,
lapset saavat juosta ja leikkiä vapaasti. Tilaisuuksissa resitoidaan
Guru Granth Sahibin tekstejä ja erilaisia hymnejä. Usein temppeliin
tuodaan ruokaa mukana ja vietetään aikaa yhdessä syöden
ja juoden. Savukkeet, alkoholi ja liha ovat kiellettyjä.
Sikheillä on viisi ulkoista tuntomerkkiä tai symbolia, jotka
ovat pakollisia. Ensinnäkin sekä naiset että miehet antavat
kasvaa hiustensa vapaasti. Hiukset kiinnitetään puisella kammalla
Gurun ohjeiden mukaan. Lisäksi sekä miehillä että naisilla
on oltava metallinen ranneke ja samanlaiset housut. Viidentenä tunnusmerkkinä
mainittiin miekka.
Sikhin elämän päämäärä on pyrkimys
olla hyvä ihminen kaikissa elämän arkisissa toiminnoissa.
Sielunvaelluksesta voi vapautua, jos elää elämänsä
hyvin. Elämä ei ole kahlittu pikkutarkkoihin sääntöihin.
On olemassa vain yksi Jumala, korkein Valo ja elämän Lähde.
Pekka Järviluoma
Oulun Lyseon lukio |