• Uskonnonopetuksesta Britanniassa
[Edellinen]   [Seuraava]

 

[Sisällysluettelo]
[Asiahakemisto]
[Sanahaku]



 
 
 
 
 
 
 
 

 

Uskonnonopetuksesta Britanniassa

Ajatuksia Manchesterin yliopiston järjestämältä kurssilta (Cultural Pluralism and Education Monday 25 - Friday 29 November 1996) uskonnonopetuksen moniarvoisuudesta.

Erilaisten uskonnollisten ja etnisten ryhmien rinnakkaisuus on kasvatukselle suuri haaste. Nykyaikainen länsimainen yhteiskunta muuttuu koko ajan yhä moniarvoisemmaksi sekä uskonnollisesti että kulttuurillisesti. Pluralismin käsite on vaikea määritellä yksiselitteisesti. Koulun toiminnan näkökulmasta se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että luokassa on uskonnollisilta ja etnisiltä taustoiltaan hyvinkin erilaisia oppilaita. Kuinka opetus tulisi sitten järjestää, että erilaisista taustoista tulevat oppilaat voisivat ymmärtää toisiaan ja oppia hyväksymään erilaisuutta? Seuraavassa otan esille joitakin näkökulmia uskonnonopetuksen kannalta.

Britanniassa kouluviranomaiset (National Curriculum Council ja School Curriculum and Assessment Authority) ovat laatineet valtakunnalliset linjaukset myös uskonnonopetuksen osalta. Asiakirjat vastaavat tavallaan Suomen opetushallituksen laatimia opetussuunnitelmien perusteita. Uskonnon osalta mielenkiintoisa on se, että opetussuunnitelman yleisiä linjauksia (Syllabuses for Religious Education) on ollut laatimassa työryhmä, jossa on ollut mukana anglikaanisen kirkon, katolisen kirkon, evankelisen kirkon, baptistien sekä juutalaisten, muslimien, buddhalaisten, hindulaisten ja sikhien edustajia.

Valtakunnallisen uskonnon opetussuunnitelman mukaan pyrkimyksenä on eri vuosiluokkilla käsitellä keskeisiä paikallisella tasolla vaikuttavia uskontoja rinnakkain. Toisin sanoen uskonnon opetussuuunnitelma heijastelee sitä uskonnollista pluralismia, joka vallitsee brittiläisessä yhteiskunnassa.

Englannissa on katolisen ja anglikaanisen kirkon sekä juutalaisen yhteisön ylläpitämiä kouluja, joissa uskonnonopetukseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Kaikista oppilaista noin kolmasosa käy kouluja, joilla on selkeitä taloudellisia siteitä kirkkoon. Vaikka maassa on 1,5 miljoonaa muslimia, ei valtio ole antanut heille lupaa omien koulujen perustamiseen. Taustalla lienee vaikuttanut pelko siitä, että uskonnollista opetusta annettaisiin niissä mahdollisesti liikaa.

Kuinka uskonnollinen moniarvoisuus olisi sitten ratkaistavissa koulujen uskonnonopetuksessa? Manchesterin yliopiston järjestämään kurssiin sisältyi vierailu kahdessa koulussa, Levenshulme High Schoolissa sekä Trinity Church of England High Schoolissa. Vierailu kirkon ylläpitämään kouluun antoi kiinnostavan näkökulman uskonnollisen pluralismin ongelmaan.

Trinity (Voluntary Aided) Church of England High School

Uskonnollisen pluralismin suhteen koulussa on tehty valinta uskonnonopetuksen korostamisen suuntaan. Tämä on luonnollista, koska sidosryhmänä ja yhtenä koulun tukijana on Englannin kirkko. Esitevihkosessa on erillinen kappale otsikolla "Religious Education and Worship", jonka siteeraan tässä kokonaan:

"All members of the staff are expected to promote the well-being of the school by active support within the areas of pastoral care, careers guidance, academic guidance and worship; the form staff in their Tutorial time and the Religious Education department in its courses will have a special role to play. The attendance of pupils at Religious Education lessons and worship is expected in as much as parents have asked their children to attend a Church school. The aim of Religious Education is to help pupils to explore life at the deepest possible level; and although the Christian religion is naturally the most prominent feature in the background against which the work proceeds, it is not the only one. Respect for the traditions and beliefs of the other world faiths extends to the promotion among all pupils of a greater awareness of the multi-cultural and multi-religious nature of the contemporary British society."

Sain kyseisen koulun uskonnonopettajalta uskonnon koulukohtaisen opetussuunnitelman (Religious Education - Scheme of work, kay stage 3), jossa uskonnonopetuksen yleistavoite on asetettu lyhyesti ja ytimekkäästi:

"To aid pupils on their spiritual journey through offering them the opportunity to explore the beliefs and practices of Christianity and other major World Faiths, particularly Judaism, Islam, Sikhism and Hinduism."

Suomalaisesta järjestelmästä poiketen oppilaat saavat valita, mitä uskontoja kritinuskon lisäksi opiskelevat. Trinity Church of England High Schoolissa oppilailla on mahdollisuus perehtyä kristinuskon lisäksi erityisesti juutalaisuuteen, islamiin, hindulaisuuteen ja sikhiläisyyteen. Islam ja sikhiläisyys ovat Manchesterin alueella voimakkaasti vaikuttavia ja näkyviä uskontoja. Siksi ne ovat koulun oppisisältöjen luonnollinen osa. Vaikuttaa siltä, että uskonnollisesta moninaisuudesta on tullut haastava rikkaus: eri uskontokuntien oppilaat tutustuvat yhdessä toistensa katsomuksiin.

Valtakunnallisen suunnitelman lopussa on lista työryhmässä mukana olleista uskontokunnista ja niiden edustajista. Ennen nimilistaa on lause: "The inclusion of names of individuals and organisations does not necessarily indicate their agreement with everything in the models." Vuorovaikutus eri uskontokuntien välillä on siten arkipäivää, vaikkakaan ei ongelmatonta.

Gurdwarassa: vierailu manchesteriläisessä sikhitemppelissä

Ryhmämme vieraili sikhien temppelissä, gurdwarassa, joka sijaitsi kävelymatkan päässä yliopistosta ja Trinity Church of England Schoolista. Sana sikhi tarkoittaa oppilasta. Sikhihiläisyydessä yhdistyy hindulaisuuden ja islamin ajatuksia. Päällimmäisenä vaikutelmana gurdwara-vierailusta jäi mieleen tasa-arvoisuus ja tietty mutkattomuus. Esittelijänä toimi sikhinainen. Naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia.

Samoin kuin islamilaisissa moskeijoissa jätimme kengät aulaan niille varattuihin hyllyköihin. Kaikilla piti olla jotakin pään peittämiseksi, lakki tai huivi. Gurdwarassa ei ollut istuimia. Temppelihuoneen keskuksen muodosti eräänlainen alttari, jonka päälle oli asetettu Guru Granth Sahib, sikhien pyhä kirja. Kiinnostava ja meistä vähän hauskakin yksityikohta oli se, että Guru Granth -kirjalla on temppelissä oma huone, jonne se siirretään illalla nukkumaan ja josta se aamulla jälleen haetaan. Temppelin takaosassa oli lasiseinän takana huone, joka oli varustettu pienellä vuoteella. Pyhä kirja lepää yöt kyseisellä vuoteella.

Kaikki sikhiyhteisön jäsenet ovat tasa-arvoisia. Ei ole erikseen uskonnollisia opettajia (guruja tai pappeja), vaan kuka tahansa voi mennä lukemaan pyhää kirjaa alttarille. Mainittakoon, että gurdwaraa esitellyt nainen pyynnöstäni asettui kirjan ääreen sitä lukemaan. Sikheille onkin tärkeää se, että kirjaa voi lukea ja tulkita kuka tahansa. Tämä heijastelee osaltaan sitä, etteivät sikhit hyväksy hindulaiseen uskontoon niveltyvää kastijärjestelmää. Sikhit korostavat toivoa ja optimismia sekä rakkautta kaikkia ihmisiä kohtaan.

Gurdwara toimii monella tavalla myös sosiaalisen kohtaamisen ja kanssakäymisen keskuksena. Uskonnolliset tilaisuudet ovat vapaita, lapset saavat juosta ja leikkiä vapaasti. Tilaisuuksissa resitoidaan Guru Granth Sahibin tekstejä ja erilaisia hymnejä. Usein temppeliin tuodaan ruokaa mukana ja vietetään aikaa yhdessä syöden ja juoden. Savukkeet, alkoholi ja liha ovat kiellettyjä.

Sikheillä on viisi ulkoista tuntomerkkiä tai symbolia, jotka ovat pakollisia. Ensinnäkin sekä naiset että miehet antavat kasvaa hiustensa vapaasti. Hiukset kiinnitetään puisella kammalla Gurun ohjeiden mukaan. Lisäksi sekä miehillä että naisilla on oltava metallinen ranneke ja samanlaiset housut. Viidentenä tunnusmerkkinä mainittiin miekka.

Sikhin elämän päämäärä on pyrkimys olla hyvä ihminen kaikissa elämän arkisissa toiminnoissa. Sielunvaelluksesta voi vapautua, jos elää elämänsä hyvin. Elämä ei ole kahlittu pikkutarkkoihin sääntöihin. On olemassa vain yksi Jumala, korkein Valo ja elämän Lähde.

Pekka Järviluoma
Oulun Lyseon lukio