• Avaintermejä

[Sisällysluettelo]
[Asiahakemisto]
[Sanahaku]

Avaintermejä

UNRWA
United Nations Relief and Works Agency for Palestin Refugees in the Near East on YK:n Palestiinan pakolaisten avustus- ja työelin.

IOM
International Organization for Migration on kansainvälinen siirtolaisjärjestö. Sen tärkeimmät tehtävät ovat mm. pakolaisten ja siirtolaisten kuljetus, siirtymiseen liittyvät palvelut kuten terveydenhuolto, vastaanottopalvelut, kielikoulutus jne, erityiset siirtolaisohjelmat, jonka puitteissa mm. rekrytoidaan kansalaisia palaamaan entisiin kotimaihinsa, erityiset alueelliset kehitysohjelmat ja seminaarien järjestäminen.

YK:N PAKOLAISSOPIMUS
YK:n pakolaisten oikeusasemaa koskeva yleissopimus solmittiin Genevessä vuonna 1951. Sitä täydentää lisäpöytäkirja vuodelta 1967. Sopimukseen on sitoutunut 125 maata; Suomi vuonna 1968.

SUOMEN PAKOLAISPOLITIIKKA
Pakolaispolitiikan lähtökohtana on, että pakolaisten katsotaan olevan kansainvälisen suojelun tarpeessa. Suomen pakolaispolitiikka perustuu YK:n pakolaissopimukseen sekä Suomen omaan lainsäädäntöön. Suomen ulkoisessa ja sisäisessä pakolaispolitiikassa on korostettu pakolaissopimuksen ja muiden kansainvälisissä sitoumuksissa kirjattujen periaatteiden johdonmukaista noudattamista. Näistä sitoumuksista tärkeimpiä ovat pakolaisten suojelua ja palauttamista koskevat periaatteet. Ensisijaisesti pyritään vaikuttamaan pakolaisuuden syitä ehkäisevästi YK:ssa ja muilla kansainvälisillä foorumeilla ja etsitään ratkaisuja, jotka mahdollistavat pakolaisten turvallisen kotiinpaluun. Viimeisenä ratkaisukeinona on pakolaisten sijoittuminen kaukaisempiin kolmansiin maihin. Suomen vastaanottamat pakolaiset ovat kiintiöpakolaisia, myönteisen päätöksen saaneita turvanpaikanhakijoita, perheenyhdistämistapauksia ja suojelun tarpeen vuoksi oleskeluluvan saaneita. Kiintiö v.1995 oli 500 + 500, sama kuin v. 1996. Kts. myös Suomi turvapaikkamaana ja Kenialaiset turvapaikanhakijat Suomessa

MAAHANMUUTTAJA
Suomen oikeuden kannalta maahanmuuttaja on henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen. Maahanmuuttaja voi siis olla jonkin toisen maan kansalainen tai kansalaisuutta vailla oleva.

SIIRTOLAINEN JA SIIRTOTYÖNTEKIJÄ
Siirtolainen on henkilö, joka muuttaa pysyvässä tarkoituksessa toiseen maahan hankkiakseen sieltä toimeentulonsa. Siirtolaisia eivät ole esim. opiskelijat tai turistit. Siirtotyöntekijä hakeutuu toiseen maahan hankkiakseen elantonsa, mutta ei asetu maahan pysyvästi.

PAKOLAISUUDEN MÄÄRITELMÄ
YK:n pakolaisen oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen mukaan "pakolainen on henkilö, joka on kotimaansa ulkopuolella ja jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen, tai poliittisen mielipiteen johdosta".

TURVAPAIKANHAKIJA
on henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Turvapaikkahakemus on jätettävä maahan tullessa tai mahdollisimman pian maahan tulon jälkeen.

KIINTIÖPAKOLAINEN
on henkilö, jolle on myönnetty maahantulolupa nk. vuosittaisen pakolaiskiintiön puitteissa.

PAKOLAISET JA PALUUMUUTTO
UNHCR tukee pakolaisten paluumuuttoa, jos olosuhteet kotimaassa ovat muuttuneet siten, että sinne on mahdollisuus palata ja paon syyt ovat poistuneet.

PALUUMUUTTAJA
ei ole pakolainen. Hän on ulkosuomalainen, joka on pitemmän tai lyhyemmän ajanjakson asunut Suomen rajojen ulkopuolella ja palaa takaisin Suomeen.

TURVAPAIKKAHAKEMUSTEN KÄSITTELY
Ulkomaalainen voi pyytää suojaa vainoa vastaan hakemalla Suomesta turvapaikkaa. Turvapaikkahakemuksen voi jättää passintarkastajalle tai poliisille ja siihen liittyy aina myös oleskelulupahakemus. Turvapaikkahakemuksen käsittelyn ajaksi turvapaikanhakijat majoitetaan vastaanottokeskuksiin. Turvapaikkahakemusten käsittelyssä noudatetaan joko normaalia tai nopeutettua menettelytapaa. Hakemukset käsitellään yleensä saapumisjärjestyksessä, ellei järjestyksestä ole erityisiä syitä poiketa. Turvapaikkahakemus otetaan tutkittavaksi kiirellisesti ennen muita hakemuksia, jos se katsotaan ilmeisen perusteettomaksi tai selvästi perusteettomaksi. Päätöksen hakemukseen antaa aina ulkomaalaisvirasto. Turvapaikkahakemuksen käsittely alkaa turvapaikkatutkinnalla, jonka suorittaa rajavartiomies tai poliisi. Tutkinnassa selvitetään hakijan henkilötiedot, hakemuksen perusteet ja muut hakemukseen oleellisesti vaikuttavat seikat. Tutkinnan perusteella laaditaan pöytäkirja. Kun turvapaikkapäätös on tehty, lähettää ulkomaalaisvirasto päätöksen hakijan asuinpaikkakunnan poliisille, joka antaa päätöksen tiedoksi hakijalle. Hakijalle voidaan myöntää oleskelulupa painavasta humanitaarisesta syystä tai suojelun tarpeen vuoksi, jos hänelle ei myönnetä turvapaikkaa eikä hän voi palata turvallisesti kotimaahansa. Turvapaikanhakija, joka on tyytymätön valituskelpoiseen ulkomaalaisviraston päätökseen, voi valittaa päätöksestä turvapaikkalautakuntaan. Humanitaariseen syyhyn perustuvasta oleskeluluvasta ei valitusoikeutta ole. Turvapaikkalautakunnan antama päätös on lopullinen, joten siihen ei voi enää hakea muutosta. Jos myös turvapaikkalautakunta tekee kielteisen päätöksen, hakijan on poistuttava Suomesta.

NOPEUTETTU MENETTELY
Turvapaikkahakemuksista osa on selvästi perusteettomia ja osa ilmeisen perusteettomia. Tällaiset hakemukset käsitellään nopeutetun menettelyn mukaan. Hakemus on ilmeisen perusteeton esim. silloin, jos hakijan esittämät perusteet ovat selvästi paikkansa pitämättömiä. Ilmeisen perusteettomasta hakemuksesta pyydetään turvapaikkalautakunnan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lausunto. Turvapaikanhakijalla ei ole oikeutta hakea muutosta ulkomaalaisviraston kielteiseen päätökseen, jos lausunnonantaja yhtyy ulkomaalaisviraston näkemykseen. Jos lausunnonantaja on eri mieltä ulkomaalaisviraston kanssa, hakija saa normaalin menettelyn mukaisesti valituskelpoisen päätöksen. Hakemus voidaan katsoa selvästi perusteettomaksi silloin, kun ulkomaalainen tulee toisesta Pohjoismaasta tai muusta turvallisesta maasta, jossa hän olisi voinut jo ennen Suomeen tuloaan hakea turvapaikkaa. Käytännössä turvallisiksi maiksi on todettu kaikki ne Euroopan neuvoston jäsenmaat, jotka ovat liittyneet Geneven pakolaissopimukseen eivätkä ole tehneet siihen maantieteellistä varaumaa. Jos hakemus todetaan selvästi perusteettomaksi, ulkomaalaisviraston päätökseen ei voi hakea muutosta.
Kun turvapaikanhakijalta on evätty sekä turvapaikka että oleskelulupa, hänet voidaan käännyttää. Hakija voidaan käännyttämispäätöksen yhteydessä määrätä myös maahantulokieltoon. Käännytyspäätöksessä on valitusoikeus korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta päätös voidaan panna täytäntöön valituksesta huolimatta.

PALAUTTAMISKIELTO
Ulkomaalaislakiin sisältyy pakolaissopimuksen 33 artiklan säännöstä vastaava periaate siitä, että ketään ei saa palauttaa, käännyttää tai karkottaa alueelle, jossa hänellä on aihetta pelätä joutuvansa vainon tai epäinhimillisen kohtelun alaiseksi. Palauttamiskielto koskee myös aluetta, jolla vaaraa ei ole, mutta jolta hakija voitaisiin sellaiselle alueelle lähettää.

ULKOMAALAISLAKI
Ulkomaalaislaki (378/91) tuli voimaan 1.3.1991. Lakia on myöhemmin muutettu kolme kertaa (639/93, 640/93 ja 154/95). Uusi ulkomaalaisasetus (142/94) tuli voimaan 1.3.1994. Sitä on muutettu asetuksilla (222/95 ja 1/96).

ULKOMAALAISVALTUUTETTU
Ulkomaalaisvaltuutetun tehtävänä on edistää ulkomaalaisten aseman turvaamista sekä ulkomaalaisten ja järjestöjen välistä yhteistoimintaa. Ulkomaalaisvaltuutetun toimisto sosiaali- ja terveysministeriössä antaa lisäksi yksittäisille ulkomaalaisille neuvoja ja apua sekä järjestää heille tarvittaessa oikeusapua.

TURVAPAIKKALAUTAKUNTA
Turvapaikkavalituksia varten on oikeusministeriön yhteyteen perustettu turvapaikkalautakunta, jonka jäsenet toimivat tuomarin vastuulla. Turvapaikanhakija voi valittaa turvapaikkalautakuntaan kielteisestä turvapaikkapäätöksestä tai siitä, ettei hänelle ole annettu oleskelulupaa suojelun tarpeen vuoksi. Jos ulkomaalaisvirasto myöhemmin lakkauttaa ulkomaalaisen pakolaisaseman tai suojelun tarpeen vuoksi annetun oleskeluluvan, hän voi valittaa asiasta turvapaikkalautakuntaan. Turvapaikkalautakunnan päätöksistä ei voi valittaa.

VASTAANOTTOKESKUKSET
Vastaanottokeskukset ovat turvapaikanhakijoiden majoituspaikkoja. Turvapaikanhakijat asuvat vastaanottokekuksissa kunnes myönteinen tai kielteinen päätös valmistuu.

ULKOASIAINMINISTERIÖ (UM)
Poliittinen osasto: YK-asioiden yksikkö; UNHCR:n pakolais- ja siirtolaisasiat, EU:n III pilari sekä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan koordinointiyksikkö. Kehitysyhteistyöosasto: Humanitaarisen avun yksikkö vastaa kansainvälisten järjestöjen (UNHCR, IOM ym.) kautta myönnettävästä pakolaisavusta.

SISÄASIAINMINISTERIÖ (SM)
Sisäasiainministeriön ulkomaalaisosasto hoitaa kansainvälisiä tehtäviä, hallinnonalan yleistä ohjausta ja lainsäädännön valmistelua.

ULKOMAALAISVIRASTO (UVI)
Ulkomaalaisvirasto käsittelee ja ratkaisee asioita, jotka koskevat yksittäisen henkilön oleskelu- ja työlupaa, turvapaikkaa, matkustusasiakirjaa (pakolaisen matkustusasiakirja ja muukalaispassi) ja maastapoistamista (käännytys ja karkotus). Myös Suomen kansalaisuuden saamista, säilyttämistä ja menettämistä koskevien hakemusten ja ilmoitusten valmistelu kuuluu ulkomaalaisvirastolle.

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN PAKOLAISTOIMISTO
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan kuuluu pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton yleinen ohjaus ja valvonta. Entisen Neuvostoliiton suomalaisten paluumuuttoa koskevat asiat hoidetaan yhteistyössä työministeriön kanssa. Muut paluumuttoasiat hoitaa sosiaali- ja terveysministeriö. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton käytännön toteutuksesta vastaavat lääninhallitukset.

TYÖMINISTERIÖ (TM)
Työministeriölle kuuluvat siirtolaisuutta, maasta- ja paluumuuttoa sekä maahantuloa koskevat työlupa- ja työvoimapalveluasiat, joita hoitavat ministeriö ja sen alainen piiri- ja paikallishallinto (työvoimapiirit ja työvoimatoimistot).

OPETUSMINISTERIÖ (OPM)
Opetusministeriön koulutusosasto huolehtii pakolaisten kouluttamiseen liittyvistä asioista.

OPETUSHALLITUS (OPH)
Kieli- ja kulttuuriryhmien palvelut -yksikkö hoitaa lasten, nuorten ja aikuisten maahanmuuttajien sekä muiden kieli- ja kulttuurivähemmistöjen koulutusasioita. Tehtäväalueina mm. opetussuunnitelmat, opetusjärjestelyt, opettajien täydennyskoulutus, tiedottaminen ja oppimateriaalien kehittäminen.

SUOMEN PUNAINEN RISTI (SPR)
Suomen Punainen Risti seuraa turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten oikeusturvan toteutumista sekä antaa neuvontaa pakolaisten oikeusturvaan, turvapaikkamenettelyyn ja sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä. SPR:n tukihenkilöt tukevat maahanmuuttajia alkuvaiheen sopeutumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti SPR avustaa kiintiöpakolaisten ensivaiheen vastaanotossa, huolehtii perheenyhdistämisten käytännön järjestelyistä luvan myöntämisen jälkeen, hoitaa turvapaikanhakijoiden asukasrekisteriä sekä ylläpitää toistaiseksi kahta turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusta.

SUOMEN PAKOLAISAPU RY
Suomen Pakolaisapu on kansalaisjärjestö, jonka päätehtävät ovat pakolaisuudesta tiedottaminen, varainkeruu pakolaisille sekä vaikuttaminen Suomen pakolaispolitiikkaan. Pakolaisapu julkaisee Pakolainen-lehteä sekä valmistaa ja välittää aineistoa pakolaisuudesta.

PAKOLAISNEUVONTA RY
Pakolaisneuvonta ry on kansalaisjärjestöjen perustama yhdistys, jonka lakimiehet antavat oikeudellista apua ja neuvontaa turvapaikanhakijoille, pakolaisille ja muille ulkomaalaisille. Yhdistys toimii myös ulkomaalaisten aseman parantamiseksi Suomessa.

KRIISIKESKUS
Kriisikeskus palvelee kaikkia Suomessa asuvia ulkomaalaisia ja heidän perheitään psykososiaalisissa vaikeuksissa. Kriisikeskus sijaitsee Helsingissä.

KULTTUUREIDEN KOHTAUSPAIKAT
Monikulttuurista kanssakäymistä varten on perustettu kansainvälisiä kohtauspaikkoja mm. Helsinkiin (Caisa), Vantaalle (Silkinportti), Turkuun (Kansainvälinen kohtauspaikka) ja useilla muilla paikkakunnilla. Niistä saa tietoa kunnan pakolaisasioita hoitavalta työntekijältä.

PAKOLAIS- JA SIIRTOLAISUUSASIAIN NEUVOTTELUKUNTA (PAKSI)
Valtioneuvosto asetti työministeriön esittelystä pakolais- ja siirtolaisuusasiain neuvottelukunnan (PAKSI) uudelleen toimikaudeksi1.3.1995-28.12.1998. Neuvottelukuntaan nimitetyt tahot määriteltiin asetuksessa (1391/91 ja 103/92). Neuvottelukunnan työn organisoinnissa hyödynnetään ensimmäisen kauden kokemuksia. Pysyvien jaostojen lisäksi neuvottelukunta asettaa ad hoc -työryhmiä ja määräaikaisia apuelimiä, mikä mahdollistaa voimavarojen ja asiantuntemuksen joustavan kohdentamisen tarpeen mukaan. Neuvottelukunnalla on seitsemän jaostoa: 
1. Työjaosto (pysyvä), 
2. Sosiaaliturva- ja työllisyysasiain jaosto (pysyvä), 
3. Maahanmuuttajien oikeudet -työryhmä (ad hoc), 
4. Monikulttuurijaosto (pysyvä), 
5. Koulutusjaosto (pysyvä tai ad hoc), 
6. Ulkosuomalaisjaosto (pysyvä tai ad hoc), 
7. Tutkimus ja tilastotyöryhmä (ad hoc).
     
Koonneet: Antti Ansamaa ja Johannes Helaakoski, Oulun Lyseon lukio