ROTUA JA ROTUENNAKKOLUULOJA KOSKEVA JULISTUS (ote)
(Ote Unescon yleiskokouksen julistuksesta, annettu 27.11.1978)
Artikla 1
1. Kaikki ihmiset kuuluvat yhteen lajiin ja polveutuvat samoista esi-isistä.
He syntyvät tasa-arvoisina ja heillä on yhtäläiset
oikeudet ja he muodostavat kaikki erottamattoman osan ihmiskunnasta.
2. Kaikilla yksilöillä ja ryhmillä on oikeus olla erilaisia,
pitää itseään erilaisena ja tulla pidetyksi erilaisena.
Elämäntapojen erilaisuus ja oikeus olla erilainen eivät
kuitenkaan saa missään olosuhteissa olla tekosyynä rotuennakkoluuloille.
Ne eivät saa oikeuttaa minkäänlaiseen syrjintään
sen enempää lainsäädännössä kuin käytännössäkään
eivätkä tarjota perusteita apartheidpolitiikalle, joka on rasismin
äärimmäinen muoto.
3. Sama alkuperä ei millään tavalla vaikuta siihen, että
ihmiset voivat ja saavat elää eri tavalla. Se ei myöskään
poista kulttuurin, ympäristön ja historian erilaisuuteen perustuvien
erojen olemassaoloa eikä oikeutta säilyttää oma kulttuuri-identiteetti.
4. Kaikilla maailman kansoilla on yhtäläiset kyvyt saavuttaa
korkein taso älyllisessä, teknillisessä, yhteiskunnallisessa,
taloudellisessa, kulttuuriin liittyvässä ja poliittisessa kehityksessä.
5. Eri kansojen saavutusten erot johtuvat täysin maantieteellisistä,
historiallisista, poliittisista, taloudellisista, yhteiskunnallisista ja
kulttuuritekijöistä. Nämä erot eivät voi missään
tapauksessa olla tekosyynä kansakuntien tai kansojen keskinäisen
arvon luokittelulle.
Artikla 2
1. Millään teorialla, joka väittää, että
rodulliset tai etniset ryhmät ovat luonnostaan parempia tai huonompia,
ja antaa näin ymmärtää, että joillakin olisi oikeus
hallita tai eliminoida toisia, huonommiksi otaksuttuja, tai jonka arvoasetelmat
perustuvat rotuerotteluun, ei ole tieteellistä pohjaa. Se on myös
ristiriidassa ihmiskunnan moraalisten ja eettisten periaatteiden kanssa.
2. Rasismiin kuuluvat rotuopit, ennakkoluuloiset asenteet, syrjivä
käyttäytyminen, rakenteelliset järjestelyt ja vakiintuneet
menettelytavat, jorka johtavat rotujen eriarvoisuuteen. Ne johtavat myös
erheelliseen käsitykseen, että ryhmien väliset syrjintäsuhteet
ovat moraalisesti ja tieteellisesti oikeutettuja. Rasismi heijastuu lainsäädännön
tai säädösten syrjivinä määräyksinä
ja syrjivinä menettelytapoina sekä epäsosiaalisina uskomuksina
ja tekoina. Se estää uhriensa kehityksen, turmelee harjoittajansa,
saattaa kansakunnat sisäiseen hajaannukseen, estää kansainvälistä
yhteistyötä ja luo poliittista jännitystä kansojen
välille. Se on vastoin kansainvälisen lain perusperiaatteita
ja uhkaa siksi vakavasti kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta.
3. Rotuennakkoluulot ovat täysin vailla oikeutusta. Ne liittyvät
historiallisesti vallan epätasapainoon. Niitä vahvistavat yksilöiden
ja ryhmien väliset taloudelliset ja yhteiskunnalliset erot. Vielä
nykyäänkin pyritään väittämään
tällaista eriarvoisuutta oikeutetuksi.
Artikla 4
1. Kaikenlainen rodullisiin ja etnisiin näkökohtiin perustuva
rajoittaminen, joka koskee ihmisten täydellistä itsensätoteuttamista
ja heidän vapaata yhteydenpitoaan, on vastoin yhtäläisen
ihmisarvon ja yhtäläisten oikeuksien periaatetta. Sitä ei
voida sallia.
2. Yksi tämän periaatteen vakavimmista loukkauksista on apartheid,
joka samoin kuin kansanmurha on rikos ihmiskuntaa vastaan ja uhkaa vakavasti
kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta.
3. Muu rotuerottelu ja syrjinnän harjoittelu ja menettelytavat
ovat rikoksia ihmiskunnan omaatuntoa ja arvoa vastaan. Ne saattavat johtaa
poliittiseen jännitykseen ja vakavasti vaarantaa kansainvälistä
rauhaa ja turvallisuutta. |