"Mustalaiskysymyksen lopullinen ratkaisu"
Nopea teollinen kehitys Saksassa 1800-luvun lopulla johti siihen, että
perinteiset romanien harjoittamat käsityöläisammatit menettivät
merkityksensä elinkeinona. Kehitys johti nopeasti romanien kurjistumiseen
ja synnytti käsitteen "mustalaisvitsaus".
Vuosisadan vaihteessa alkoi "mustalaisten" järjestelmällinen,
moderni vainoaminen Saksassa. Heitä rekisteröitiin systemaattisesti
ottamalla sormenjäljet, valokuva, laatimalla sukuselvityksiä.
Vuonna 1926 oli ns. "mustalaiskeskuksen" kortistossa noin 26.000 "mustalaisen"
henkilötiedot. Tämä rekisteröinti mahdollisti myöhemmin
natsien tehokkaan tuhoamispolitiikan romanien suhteen.
"Mustalaisten" tilanne ei parantunut Weimarin tasavallan aikana. Huhtikuussa
1928 säädettiin mm. laki, joka alisti romanit täydellisesti
poliisivalvontaan. Weimarin tasavallan aikaisen lainsäädännön
tavoitteena oli pyrkimys lakkauttaa koko romanikulttuuri. Täten Hitlerin
Saksan "mustalais"vainoille oli luotu pitkälti niin lainsäädännöllinen
perusta kuin kontrollimekanismit Weimarin tasavallan aikana.
Kansallissosialistien noustessa valtaan tammikuussa 1933 romanien ja
sintien asema heikkeni entisestään. Nürnbergin lait vuodelta
1935 kielsivät juutalaisten tavoin heiltä avioliiton "arjalaisten"
kanssa. Natsihallinnon käynnistämä "ennaltaehkäisevän
taistelu rikollisuutta" vastaan vuonna 1938 suuntautui erityisesti sintejä
vastaan. Sintejä vangittiin työtävieroksuvina ja lähettiin
Buchenwaldin, Sachsenhausenin ja Dachaun keskitysleireihin. Vuosien 1938/39
aikana luotiin erityinen poliisivoimien sisälle erityinen osasto "mustalaisvastaista
taistelua" varten.
Sodan alkaessa syyskuussa 1939 toimenpiteet romaneja ja sintejä
vastaan kiristyivät. He eivät enää saaneet liikkua
oleskelupaikkakunnaltaan. Toukokuussa 1940 pakkokuljetettiin ensimmäiset
2500 sintiä miehitetyn Puolan alueelle. Joulukuussa 1941 suljettiin
5000 sintiä ja romania Saksan miehittämiltä Euroopan alueilta
Lodzin ghettoon. Saksan hyökätessä Neuvostoliittoon tapahtuivat
romanien ja sintien ensimmäiset joukkosurmaamiset.
Maaliskuussa 1943 natsihallinnon taholta annettiin käsky "mustalaisten"
lähettämisestä tuhoamisleiri Auschwitz-Birkenauhun. Seka-avioliitosta
syntyneet 2. asteen "mustalaiset" määrättiin pakkosteriloinnin
kohteeksi. Tuhoamisleiriin lähettiin 11 Euroopan maasta yhteensä
23 000 romania ja sintiä, joista 21 000 murhattiin. Kansallissosialistien
suorittaman kansanmurhan puitteissa surmattiin kaikkiaan 220 000:sta 500
000:heen "mustalaista".
[JJ] |