  |
|
|
|
|
|
Käsitykset suomalaisten ja saamelaisten sukulaisuudestaKäsitykset suomalaisten ja saamelaisten sukulaisuudesta vaihtelivat rotuteorioissa. 1800-luvun loppupuolella alkoivat yleistyä käsitykset, että suomalaiset ja saamelaiset eivät ole rodullisesti sukulaiskansoja. Tosin muutamat vaikutusvaltaiset antropologit kuten ranskalainen Armand de Quotrefages ja saksalaiset Rudolph Virchow ja Johannes Ranke olivat toista mieltä. He pitivät saamelaisia ja suomalaisia rotusukulaisina.Suomessa käsitykset muuttuivat 1800-luvun kuluessa. Vuosisadan alussa saamelaisia pidettiin sukulaiskansana, jolla tosin oli erilainen kieli, erilaiset tavat ja elämänmuoto. Vuosisadan puolivälin jälkeen sukulaisuutta ryhdyttiin epäilemään ja vuosisadan lopussa se kiistettiin. Siihen vaikutti ulkomaisten rotuteorioiden omaksuminen. Zacharias Topelius kirjoitti kokoomateoksessa Finland i 19:de seklet seuraavasti:
Saamelaisten ja suomalaisten ero myös hierarkkisoitiin: saamelaisia
ryhdyttiin pitämään alempana tai huonompana rotuna. Joissakin
historiallisissa teoksissa kuten Väinö Wallinin (Väinö
Voionmaa) Kuvauksia Suomen Kansan Esihistoriasta -kirjassa ja J.R. Aspelinin
Suomen asukkaat pakanuuden aikana -kirjassa uudisasutuksen tunkeutuminen
saamelaisten asuma-alueille esitettiin rotutaisteluna, jossa heikompien
oli väistyttävä voimakkaamman valloittajarodun tieltä.
|
"Lappalainen
ei ole suomalaisen velipuoli, tuskin serkkukaan. Hän on [...] luonnonlapsi,
jolta sekä ulkoisesti että sisäisesti puuttuvat suomalaisen
tyypin peruspiirteet ja syvyys."