• Saamelaiset
    • Käsitykset suomalaisten ja saamelaisten sukulaisuudesta

    •  
[Edellinen]   [Seuraava]

 

[Sisällysluettelo]
[Asiahakemisto]
[Sanahaku]



 
 
 
 
 
 
 
 

 

Käsitykset suomalaisten ja saamelaisten sukulaisuudesta

Käsitykset suomalaisten ja saamelaisten sukulaisuudesta vaihtelivat rotuteorioissa. 1800-luvun loppupuolella alkoivat yleistyä käsitykset, että suomalaiset ja saamelaiset eivät ole rodullisesti sukulaiskansoja. Tosin muutamat vaikutusvaltaiset antropologit kuten ranskalainen Armand de Quotrefages ja saksalaiset Rudolph Virchow ja Johannes Ranke olivat toista mieltä. He pitivät saamelaisia ja suomalaisia rotusukulaisina. 

Suomessa käsitykset muuttuivat 1800-luvun kuluessa. Vuosisadan alussa saamelaisia pidettiin sukulaiskansana, jolla tosin oli erilainen kieli, erilaiset tavat ja elämänmuoto. Vuosisadan puolivälin jälkeen sukulaisuutta ryhdyttiin epäilemään ja vuosisadan lopussa se kiistettiin. Siihen vaikutti ulkomaisten rotuteorioiden omaksuminen. Zacharias Topelius kirjoitti kokoomateoksessa Finland i 19:de seklet seuraavasti: 

"Lappalainen ei ole suomalaisen velipuoli, tuskin serkkukaan. Hän on [...] luonnonlapsi, jolta sekä ulkoisesti että sisäisesti puuttuvat suomalaisen tyypin peruspiirteet ja syvyys." 

Saamelaisten ja suomalaisten ero myös hierarkkisoitiin: saamelaisia ryhdyttiin pitämään alempana tai huonompana rotuna. Joissakin historiallisissa teoksissa kuten Väinö Wallinin (Väinö Voionmaa) Kuvauksia Suomen Kansan Esihistoriasta -kirjassa ja J.R. Aspelinin Suomen asukkaat pakanuuden aikana -kirjassa uudisasutuksen tunkeutuminen saamelaisten asuma-alueille esitettiin rotutaisteluna, jossa heikompien oli väistyttävä voimakkaamman valloittajarodun tieltä. 
[PI]