  |
|
|
|
|
|
Juutalaisuus ja pakolaisuusLähes koko historiansa ajan juutalaiset ovat joutuneet vainojen ja vihan kohteiksi ympäri maailmaa. He ovat jatkuvasti joutuneet muuttamaan kotiseudultaan joko vapaaehtoisesti siirtolaisina tai pakotettuina pakolaisina. Yksi historian suurimmista kansanmurhista on Hitlerin aloittama juutalaisten tuhoaminen. Nykyään kaikilla ihmisillä on yhtäläiset ihmisoikeudet, mutta juutalaisten elämä ei vieläkään ole ongelmatonta.Ensimmäinen juutalaisten eli Juudan sukuun kuuluvan paimentolaisheimon kansainvaellus tapahtui jo 1800-luvulla eKr. Kaksoisvirtainmaassa asunut heimo muutti Kaanainmaalle, nykyisen Israelin seudulle. Kuitenkin jo jonkin ajan kuluttua heimoa koetteli nälänhätä ja edessä oli jälleen muutto toiseen maahan. Juutalaiset muuttivat Egyptiin. Siellä heidät alistettiin orjiksi ja jo 1445 eKr. alkoi Mooseksen johdolla pakomatka takaisin Kaanainmaalle eli Palestiinaan. Juutalaiset valtasivat Palestiinan ja saivat elää siellä rauhassa vuoteen 722 eKr., jolloin assyrialaiset hyökkäsivät alueelle ja pakottivat juutalaiset pakkosiirtolaisuuteen Assyriaan. Assyrialaisten heikettyä Israelin kansa sai maastaan otteen vain vähäksi aikaa, sillä vuonna 587 tai 586 eKr. babylonialaiset ottivat Jerusalemin haltuunsa ja pakottivat juutalaiset pakkosiirtolaisuuteen Babyloniaan. Persian valloitettua Kaksoisvirtaimaan juutalaiset vapautettiin Baabelin vankeudesta, mutta vain osa palasi Palestiinaan ja alkoi diasporan eli vapaaehtoisen hajaantumisen aika. Aleksanteri Suuren aikana juutalaiset levittäytyivät kaikkialle Välimeren ympäristöön. Rooman vallattua Palestiinan syntyi juutalaiskapinoita ja roomalaisten karkotettua juutalaisia Palestiinasta vuosina 70 ja 135 jKr. sana diaspora korvattiin sanalla galut, mikä merkitsi pakollista muuttamista tai karkotusta. Koko Rooman valtakunnan ajan juutalaisia syrjittiin ja etenkin kristinuskon noustua johtavaan asemaan monissa maissa säädettiin juutalaisvastaisia lakeja. Varhaiskeskiajalla juutalaisten olot kohenivat ja myös islamin leviäminen auttoi juutalaisia. Kuitenkin jo ristiretkien aikaan juutalaisilta kiellettiin monia oikeuksia ja Saksassa ja Ranskassa murhattiin juutalaisia. Myös rutto eli musta surma laitettiin juutalaisten syyksi ja syntyi voimakas pakolaisvirta Itä-Eurooppaan. Espanjasta oli tullut merkittävä juutalaisalue 900-1000 -luvuilla, mutta 1200-luvulla juutalaisten asema alkoi heiketä ja vuonna 1391 toimeenpantiin hirveä vaino ja noin sata vuotta myöhemmin juutalaiset karkotettiin maasta. Suurin osa muutti Alankomaihin, Englantiin, Palestiinaan ja Turkkiin. Uskonpuhdistuksen johtaja Martti Luther uskoi juutalaisten kääntyvän protestanttiseen uskoon ja heitä kohdeltiin aluksi hyvin. Huomattuaan käännytyksen turhaksi Luther ehdotti juutalaisten maastakarkotusta. Useat juutalaiset pakenivat Puolaan, missä elinolot olivat heille suotuisat. Roomalaiskatolinen kirkko ja saksalaiset kauppiaat tunsivat alueensa uhatuksi ja vuonna 1595 viha purkautui verilöylynä, jossa tuhottiin useita satoja juutalaiseurakuntia. 1700-luvulle saakka juutalaiset olivat Euroopassa toisen luokan kansalaisia eristettyinä ghettoihin. Useat ammatit olivat kiellettyjä juutalaisilta ja heidän oli käytettävä erityisiä tuntomerkkejä. Ranskan vallankumouksen tunnuslause Vapaus, veljeys ja tasa-arvo! toi juutalaisille yhdenvertaisen aseman Ranskassa ja Napoleonin sotaretkien ja vallankumousten mukana aate levisi koko Eurooppaan. Mullistus ei kuitenkaan yltänyt Venäjälle, jossa juutalaiset olivat eristettyinä omalle asuinalueelleen ja aika ajoin aina hallitsijan mukaan juutalaisia joko vainottiin tai sopeutettiin yhteiskuntaan. Vuosien 1881 ja ensimmäisen maailmansodan välillä yli miljoona juutalaista muutti Yhdysvaltoihin ja muihin maihin, osa myös Palestiinaan. 1800-luvun lopulla alkoi juutalaisten keskuudessa kypsyä ajatus oman valtion perustamisesta Palestiinaan. 1920-luvulla Saksassa valtaan pääsi kansallissosialistinen työväenpuolue (NATSI) ja Adolf Hitler, jonka ideologiaan kuului rasistinen ajatus juutalaisten tuhoamisesta. Kristalliyönä 9-10.11 1938 tuhottiin juutalaisten liikkeitä ja omaisuutta ja yli 25 000 juutalaista vangittiin ja vietiin keskitysleireihin tuhottavaksi. Ennen kesää 1939 puolet Saksan juutalaisista oli muuttanut maasta. Toisen maailmansodan aikana tuhottiin yhteensä noin kuusi miljoonaa juutalaista ja loput piileskelivät tai pakenivat Englantiin tai Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. Sodan päätyttyä kymmenet tuhannet juutalaiset pyrkivät muuttamaan Palestiinaan, mutta muuttoa rajoitettiin ankarasti. Vuonna 1947 YK päätti perustaa juutalaisille oman valtion, Israelin. Vuoden 1950 loppuun mennessä Israeliin oli muuttanut yli 900 000 juutalaista pääasiassa arabimaista. Toisen maailmansodan jälkeen juutalaisuus pääsi vähitellen jaloilleen Euroopassa ja juutalaiset saivat oikeutensa takaisin. Ongelmitta ei kuitenkaan silti selvitty. Puolassa käynnistettiin juutalaisvastainen kampanja vuonna 1968, mikä johti pakolaisuuteen Puolasta. Myös Neuvostoliitossa esiintyi juutalaisvastaisuutta etenkin Stalinin ja Hrustsevin aikana ja muun muassa 1970-luvulla useat juutalaiset anoivat maastamuutto-oikeutta. Nykyisin juutalaisilla on yhtäläiset ihmisoikeudet muiden kansojen ja uskontokuntien kanssa kaikkialla maailmassa ja Israelin valtiosta on monessa suhteessa tullut Lähi-Idän johtava valtio. Palestiinan alueella on kuitenkin jatkuvasti epävakaa tila ja aseellisia yhteenottoja juutalaisten ja arabien välillä sattuu valitettavan usein. Elli Nurminen
|