JOHN HENRY NAIMBANNAN PUHE

"Hän [Naimbanna] oli erään kerran läsnä alahuoneessa, kun siellä keskusteltiin orjakaupasta. Naimbanna kuuli siellä erään orjakauppaa puolustavan herramiehen sanovan muutamia erittäin halveksivia asioita hänen maanmiehistään. Hän oli niin raivoissaan siitä, että tullessaan rakennuksesta hän huudahti kiihtyneenä. `Minä tapan tuon miehen missä ikinä hänet tapaankin, sillä hän kertoo valheita maastani.` Hänelle muistutettiin kristityn velvollisuudesta antaa anteeksi vihollisilleen, mihin hän vastasi miltei sanatarkasti seuraaville sanoilla. `Minä voin antaa anteeksi sille, joka ryöstäisi rahani. Minä voin antaa anteeksi sille, joka ampuisi minua. Sillekin voin antaa anteeksi, joka myisi minut ja koko perheeni orjalaivaan niin, että viettäisim-me koko loppuelämämme orjuudessa Länsi-Intian saaristossa. Mutta sille en anna koskaan anteeksi, joka halventaa kansani luonnetta.` Kun häneltä kysyttiin, miksi hän ei voi suoda anteeksiantoa tällaiselle ihmisille, hän vastasi: `Jos joku yrittäisi tappaa minut tai myisi minut ja perheeni orjiksi, hän tekisi vahinkoa vain niin monelle ihmisille kuin hän tappaisi tai myisi, mutta jos joku halventaa mustien ihmisten luonnetta, hän vahingoittaa mustia kaikkialla maailmassa. Ja jos hän on sen tehnyt, ei ole mitään, mitä hän ei sen jälkeen tekisi mustille. Hän esimerkiksi hakkaa mustia miehiä ja sanoo: Oh, sehän on vain musta, miksi en hakkaisi häntä? Hän tekee mustista ihmisisistä orjia, sillä halvennettuaan heitä hän sanoo: Oh, nehän ovat vain mustia, miksipä en tekisi heistä orjia? Hän vie Afrikasta kaikki ihmiset, jos saa heidät kiinni, ja jos häneltä kysyy miksi hän vie heidät pois, hän sanoo: Oh, nehän ovat vain mustia, he eivät ole samanlaisia kuin valkoiset, miksi en veisi heitä pois? Se on syy, miksi en voi antaa anteeksi sille, joka puhuu halventaen kansani ominaisuuksista.`"

Zachary Macaulyn pamfletista: The African Prince, A Sketch of the Life oh John Henry Naimbanna, 1796. Julkaistu Paul Edwardsin artikkelissa "Three West African Writers of the 1780`s".