• Modernin rasismin kukoistuskausi
    • Ernst Haeckel
[Edellinen]   [Seuraava]

 

[Sisällysluettelo]
[Asiahakemisto]
[Sanahaku]

 
 
 
 
 
 
 
 

 

Ernst Haeckel (1834-1919)

Saksalainen Ernst Haeckel opiskeli alunperin lääkäriksi, mutta kiinnostui myöhemmin eläintieteestä ja vertailevasta anatomiasta. Vuonna 1862 hänet nimitettiin Jenan yliopiston professoriksi em. oppiaineissa.

Haeckel oli Darwinin uskollinen, joskin äkkijyrkkä ja yksioikoinen kannattaja. Ihminen ei hänen mielestä eronnut millään tavalla muista elollisista olennoista, ja yhteiskuntaa hän piti luonnollisen valinnan tuloksena.

Haeckel ei jakanut Darwinin monogenetismiä, vaan laski ihmiskunnan jakaantuvan kahteen pääryhmään, villavatukkaisiin ja suoratukkaisiin, ja peräti 12 lajiin. Pääryhmien hän arveli olevan eri sukuja. Hän otaksui ihmisen lajien kehittyneen eri puolilla maailmaa kullekin alueelle tyypillisestä ihmisapinalajista.

Haeckelin rotuteoriat olivat rasistisia. Hän näki rotujen eroavan myös henkiseltä kehitystasoltaan. Alimpia "villavatukkaisia lajeja" olivat hänen mielestään hottentotit, papualaiset, neekerit ja kafferit. Korkeimmalla kehitysasteella olivat välimerenlaji (valkoinen rotu/laji) ja mongolinen rotu/laji. Valkoisen rodun joukossa Haeckel antoi kunniasijan indogermaaneille, jotka "ovat aivojensa korkeamman kehityksen ansiosta voittaneet olemassaolon taistelussa (Sosiaalidarvinismi) kaikki muut rodut ja lajit ja levittäneet hallitsemiensa alueiden verkoston kaikkialle maapallolle."

[PI]