  |
|
|
|
|
|
Sven Nilsson (1787-1883)Sven Nilsson oli aikansa tunnetuimpia ja monipuolisimpia ruotsalaisia tiedemiehiä, eläintieteilijä, geologi, paleontologi ja arkeologi. Mm. Charles Darwin viittasi hänen tutkimuksiinsa kivikautisesta esineistöstä käsitellessään Descent of Man -kirjassaan ihmissuvun henkistä yhtenäisyyttä.Nilssonin arkeologis-etnografinen pääteos oli Skandinaviska Nordens Urinvånare (1838-1843), jossa hän sivusi myös rotututkimusta. Nilsson sovelsi ajatusta yhteiskunnan ja kulttuurin kehittymisestä kaikkialla samalla tavalla ja rinnasti "modernit villit" ja esihistorialliset ihmiset toisiinsa. Nilssonin kirja herätti suurta huomiota myös rotututkijoiden parissa. Hän esitti siinä, että saamelaiset olivat Skandinavian ja mahdollisesti laajemminkin Euroopan muinaisasukkaita. Kehitystasoltaan korkeammalla olleet kansat olivat tunkeneet tämän muinaiskansan jäänteen "kaukaisille, villeille tunturiseuduille". Nilssonin teoria tunnettiin turaanilais- tai suurlevinneisyysteoriana ja se herätti kiivaan keskustelun puolesta ja vastaan. Samalla se herätti uudelleen kiinnostuksen saamelaisia kohtaan, koska heissä nähtiin nyt mahdollisuus tutkia "modernien" eurooppalaisten alkukantaista menneisyyttä (Saamelaiset 1800-luvun rotuteorioissa) Siitä oli tullut sekä arkeologiassa että fyysisessä antropologiassa kuuma kysymys 1800-luvun puolivälissä tehtyjen fossiilisten luulöytöjen jälkeen. Antropologiassa mm. kysyttiin, olivatko saamelaiset neandertalin ihmisen rotusukulaisia. [PI] |