  |
|
|
|
|
|
C.H (Carl Heinrich) Stratz (1858-1824)Odessassa syntynyt C.H. Stratz opiskeli lääketiedettä ja työskenteli lääkärinä, kirurgina ja lääkintäupseerina Saksassa, Jaavalla ja Hollannissa. Hänet tunnettiin vuosisadan vaihteessa gynekologiaa, naistentauteja, käsittelevistä kirjoistaan.Stratz oli kiinnostunut myös fyysisestä antropologiasta ja kehitysopin soveltamisesta siihen. Hän julkaisi vuonna 1904 aiheesta kirjan nimeltä Naturgeschichte des Menschen (Ihmisen luonnonhistoria). Siinä hän tulkitsi Darwinin evoluutioteoriaa niin, että ihmiskunta oli kehittynyt lineaarisesti, yksiviivaisesti kantamuodosta ja jakaantunut eri kehitystasolle oleviksi roduiksi. Tulkinta ei vastaa Darwinin näkemystä ei-lineaarisesta, haarautuvasta lajien kehityksestä. Stratzin mielestä päärotuja olivat musta, keltainen ja
valkoinen rotu. Niistä musta oli haarautunut ensimmäisenä
yhteisestä sukupuusta, joten se oli pääroduista kehittymättömin.
Päärotujen lisäksi toinen suuri ryhmä olivat ns. protomorfiset,
esiasteiset (alkukantaiset) rodut. Esimerkiksi saamelaiset Stratz laski
valko-keltaisen kantorodun protomorfiseksi jäänteeksi. Rotujen
välillä oli Stratzin mielestä myös kultuurieroja: päärodut
hän samasti ns. kulttuurikansoihin ja protomorfiset rodut ns. luonnonkansoihin.
Korkeimmmalla kulttuurin tasolla oli Stratzinkin mukaan valkoinen rotu.
|