• Modernin rasismin synty
    • Eurooppalainen rotu ihannetyyppinä
[Edellinen]   [Seuraava]

 

[Sisällysluettelo]
[Asiahakemisto]
[Sanahaku]

 
 
 
 
 
 
 
 

 

Eurooppalainen rotu ihannetyyppinä

Kaukasialainen (eurooppalainen) rotu esitettiin 1700-luvun rotuteorioissa ihmissuvun ihannetyyppinä. Se kuvattiin ruumiinrakenteeltaan kookkaaksi, voimakkaaksi ja sopusuhtaiseksi, ulkonäöltään vaaleaksi, kauniiksi ja komeaksi ja piirteiltään symmetriseksi ja harmoniseksi. "Fyysisen antropologian isänä " pidetty Johann Friedrich Blumenbach kirjoitti seuraavasti tästä ihannetyypistä:

"Väri valkoinen, posket punaiset, tukka ruskea tai kastanjanruskea, pää puolipyöreä, kasvot ovaalit, suorat, osat kohtuullisesti erottuvat, otsa leveä, nenä kapea, hivenen kaareva, suu pieni, etuhampaat kohtisuorassa molemmissa leuoissa, huulet (erityisesti alahuuli) kohtuullisen avoimet, leuka täyteläinen ja pyöreä. Yleensäkin sen kaltainen ulkomuoto, jota me symmetriakäsitystämme vastaten pidämme komeimpana ja sopivampana. Tähän muunnokseen kuuluvat Euroopan asukkaat (lukuunottamatta lappalaisia ja jäljellä olevia suomalaisten jälkeläisiä) sekä itäisen Aasian asukkaat Ob-joelle, Kaspian merelle ja Gangesille saakka ja lopulta Pohjois-Afrikan asukkaat."

Myöhemmin eurooppalainen (kaukasialainen) rotu jaettiin useampaan alarotuun tai itsenäiseen rotuun. Silloin ilmaantuivat mm. käsitteet pohjoinen rotu, alppiininen rotu ja välimerenrotu. Niiden välille kuviteltiin arvoasetelma niin, että kehittyneimpänä rotuna pidettiin ns. pohjoista rotua. Sitä nimitettiin kielitieteestä lainatuilla käsitteillä myös arjalaiseksi, germaaniseksi tai teutoniseksi roduksi.

Eurooppalaisen rodun määritteleminen ihmiskunnan fyysiseksi ja myöhemmin myös henkiseksi ihanteeksi kuvasi ja heijasti eurooppalaisen nousevan kauppias- ja teollisuusporvariston ja yleensä yhteiskunnan johtavan ryhmän, eliitin, käsitystä omasta kaikkivoimaisuudesta, joka oli alkanut syntyä siirtomaiden valloittamisen myötä. Muistettakoon, että Meksikon ja Perun atsteekki- ja inkavaltiot valtasi 1500-luvun alussa käytännössä kourallinen valkoisia miehiä. Tutkija V.G. Kiernan kirjoittaa, että valloitusten muisto ei lakannut myrkyttämästä Espanjaa eikä Eurooppaa.

[PI]