• Rasismi nykyajan ongelmana
• Teesi kulttuurien sodasta

[Sisällysluettelo]
[Asiahakemisto]
[Sanahaku]

Teesi kulttuurien sodasta

Persianlahden sota, aselliset konfliktit entisen Neuvostoliiton alueella ja Bosniassa sekä monet sisällissodat ovat murskanneet unelman harmonisesta kehityksestä. Kylmän sodan aikaisen supervaltojen kilpailun tulee prof. Huntingtonin mukaan korvaamaan kulttuurien väliset konfliktit.

Sivilisaatiot ovat hänen mukaansa laajin kokonaisuus, johon yksittäinen ihminen saattaa identifioida itsensä kuuluvaksi ja kokea sen ulkopuolella olevat muukalaisina. Huntington jakaa maailman 6-8 suureen kulttuuripiiriin eli sivilisaatioon: kiinalainen, japanilainen, hindulainen, islamilainen, länsimainen, eteläamerikkalainen, afrikkalainen ja ortodoksinen kulttuuripiiri. Sivilisaatioiden elementaarinen tuntomerkki on hänen mukaansa uskonto. Siten "sivilisaatioiden sota" on aikamme uskonnollisesti määriteltyjen maailmankatsomusten sota. "Ihmiskunnan suuret kulttuurit samaistetaan suuressa määrin maailman suuriin uskontoihin; ja ihmiset, jotka jakavat etnisyyden ja kielen, ovat kykeneviä.. lahtaamaan toisiaan, koska he uskovat eri jumaliin", kirjoittaa Huntington.

Huntingtonin konseption keskeinen yksi keskeinen heikkous on siinä, että hän ei kykene tuomaan esille sitä, miksi erityisten kulttuurialueiden tai niitä edustavien ydinvaltioiden yhteentörmäys olisi kulttuurisista syistä väistämätön.

Suuri konfliktilinja tulee kulkemaan länsimaiden ja islamilais-kiinalaisen kulttuuriblokkin välillä, kuuluu Huntingtonin teesi. Jotta länsimainen sivilisaatio kykenisi säilyttämään heikentyvän hegemonia-asemaansa kiinalais-islamilaista akselia vastaan tulevaisuudessa, on sen ensinnäkin turvattava läntisen kulttuurin ainutlaatuisuuden säilyminen. Siksi hänen mukaansa monikulttuurisen yhteiskunnan vaatimus on tuhoisa. Sen toteutumisen merkitsisi läntisen sivilisaation loppua. "Monikulttuurisuus kotimaassa vaarantaa Yhdysvallat ja lännen... Kotoiset monikulttuurisuuden edustajat haluavat tehdä Amerikasta maailman kaltaisen. Monikulttuurinen Amerikka on mahdoton, koska ei-länsimainen Amerikka ei olisi amerikkalainen", kirjoittaa Huntington.

Toisena länsimaisen sivilisaation tehtävänä on säilyttää lännen "tekninen ja sotilaallinen ylivoimaisuus muiden sivilisaatioiden suhteen" ja jarruttaa "islamilaisen ja kiinalaisen sivilisaatioiden maiden sotilaallisen mahdin kehitystä".

Tulevien konfliktien lähteenä ei Huntingtonille ole kasvava maailmanlaajuinen eriarvoisuus. "Konflikti rikkaan ja köyhän välillä on epätodennäköinen", väittää Huntington, "koska köyhiltä mailta puuttuu normaalisti poliittista yhtenäisyyttä, taloudellista valtaa ja sotilaallista potentiaalia haastaa rikkaat maat". Rikkaiden maiden välillä taloussodat ja köyhien valtioden välillä veriset sodat ovat mahdollisia, "mutta kansainvälinen luokkasota köyhän Etelän ja rikkaan Pohjoisen välillä on yhtä epärealistinen kuin yhtenäinen, onnellinen harmoninen maailma".

Kieltäessään täydellisesti kasvavan sosiaalisen eriarvoisuuden ongelman niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla Huntington ohittaa sen tosiasian, että kulttuuriset ja myös uskonnolliset tekijät ovat harvoin konfliktin syy, vaan ennen kaikkea taloudellis-sosiaaliset ongelmat ilman näkyvää ratkaisumahdollisuutta. Saksalainen rauhantutkija Senghaas korostaa, että "sosiaalisen ja taloudellisen syrjinnän tapaukset, jotka toistuvat poliittisella ja kulttuurisella tasolla työntävät vähemmistöt marginaaliseen sosiaaliseen ja taloudelliseen tilanteeseen". Vasta kun yhteiskunnan marginaaliryhmiksi pakotetulla vähemmistöllä ei näytä olevan tulevaisuutta, tapahtuu politiikan kulttuurisoituminen ja kulttuurin politisoituminen. Täten yhteiskunnalliset jakotaistelut saavat uskonnollisväritteisen kulttuurikonfliktin luonteen. Konfliktin ydin on kuitenkin taistelussa koulutusmahdollisuuksista, etenemismahdollisuuksista yhteiskunnassa, ammatillisista asemista, statuksesta, tuloista, poliittisesta vallasta, eikä kulttuurista tai uskonnosta. Ne tulevat vasta sitten pakopaikaksi hätätilanteessa, kun näköpiirissä ei ole enää kunnollista tulevaisuudenperspektiiviä.

Monikulttuurisen yhteiskunnan muuttumista etnisten ryhmien välisten konfliktien taistelutantereksi on vaikeata tulevaisuudessa välttää ellei yhteiskunnan sisällä kasvavaan sosiaaliseen eriarvoisuuteen ja työttömyysongelmaan kyetä löytämään ratkaisua. Ilman vaikeiden sosiaalisten ongelmien ratkaisemista on turha uneksia etnisten ryhmien harmonisesta monikulttuurisesta yhteiskunnasta.

Huntington visio maailmanlaajuisesta kulttuurien sodasta on heijaste maailmanlaajuisen eriarvoisuuden mukanaan tuomista globaaleista ristiriidoista eikä tulevaisuuden välttämätön kehitys. Kärjistyvä sosiaalinen epätasa-arvo on tulevaisuudessa yksi suurimmista rauhan uhista. Se uhkaa myös eri maiden sisäistä vakautta, etnisten ryhmien rauhanomaisia suhteita ja monikulttuurisuuden yhteiskunnan toteutumismahdollisuuksia.

[JJ]