Henri Grégoire (1750-1831)
Henri Grégoire oli alunperin katolinen maalaispappi, joka valittiin
edustajaksi Ranskan vallankumousajan kansalliskokoukseen (parlamenttiin)
ja Bloisin piispaksi. Kansalliskokouksessa pitämissään puheissa,
siellä tekemissään aloitteissa ja kirjoituksissaan hän
puolusti rotujen tasa-arvoa ja vaati orjuuden lakkauttamista.
Grégoire sai ajetuksi vuonna 1791 parlamentissa läpi päätöksen,
jolla rajoitetulle joukolle juutalaisia myönnettiin Ranskan kansalaisoikeudet.
Kolme vuotta myöhemmin hänen ja muiden abolitionistien onnistui
saada aikaan päätös orjakaupan
kieltämisestä kaikkialla Ranskan siirtomaissa.
Kirjoissaan ja muissa kirjoituksissaan Grégoire arvosteli rotuoppeja
erityisesti uskonnollisesta näkökulmasta, mutta käytti myös
muita perusteita. Vuonna 1808 ilmestyneessä kirjassaan De la littérature
des Negros hän löysi seuraavat syyt ennakkoluuloihin ja syrjimiseen:
1) Ihmiset ovat luopuneet kristillisestä humanismista ja sen myötä
vakaumuksesta, että jokainen ulkonäöstä riippumatta
on Jumalan kuva.
2) Naturalistiset (luontoon perustuvat) selitykset ihmisluonnosta sisältävät
arvostuksia.
3) On olemassa taloudellinen tarve oikeuttaa afrikkalaisten orjuus ja
Amerikan hyväksikäyttö.
[PI] |