• Modernin rasismin kukoistuskausi
    • Ludwig Gumplowicz
[Edellinen]   [Seuraava]

 

[Sisällysluettelo]
[Asiahakemisto]
[Sanahaku]



 
 
 
 
 
 
 
 

 

Gumplowicz, Ludwig (1838-1909)

Sosialidarvisnistisen rasismin yksi keskeinen edustaja oli itävaltalainen professori Ludwig Gumplowicz (1838-1909). Hän opetti Grazin yliopistossa sosiologiaa ja politiikan teoriaa.

Hänen lähtökohtanaan oli näkemys siitä, että tapahtumat ja ilmiöt olisivat samankaltaisia luonnossa ja yhteiskunnassa. Sosiologia oli Gumplowiczin mukaan "ihmiskunnan luonnonhistoriaa". Toisaalta luonnontieteen tehtävänä oli hänen mukaansa "historian tapahtumien ja ilmiöiden selittäminen muuttumattomien luonnonlakien vaikutuksen avulla".

Gumplowiczin "biologisen" metodin yksi ratkaiseva peruspiirre on yhteiskunnallisten ilmiöiden palauttaminen luonnontieteellisten analogioiden avulla luonnonlakien kaltaiseen lainomaisuuteen. Toinen piirre on hänen näkemyksensä siitä, että rotusuhteet ovat määräävinä kulttuurin kehitykselle. Kolmas oli näkemys eriarvoisuudesta 'luonnollisena' tosiasiana.

Gumplowiczin mukaan "rotu" oli keskeinen selittäjä kansojen historiassa. Hän selitti mm. valtioiden synnyn siten, että vahvempi valloittajaheimo/rotu alisti heikomman. Kyseessä oli olemassaolon kamppailusta, jossa taistelevina osapuolina olivat eri rodut ja heimot.

Gumplowicz piti valloittajarotua "henkisesti kehittyneempänä, älykkäämpänä, yhdellä sanalla sanottuna moraalisesti ylivoimaisena". Siksi sillä oli oikeus valtaan, mikä oli sosiaalidarvinistisen valtapolitiikan tärkein moraalinen perustelu. Gumplowiczin lähtökohtana oli ihmisten "luonnollinen eriarvoisuus".

Gumplowicz myönsi vuonna 1883 ilmestyneessä teoksessaan "Der Rassenkampf" (Rotutaistelu) rotukäsitteen tieteellisen kestämättömyyden. Samalla hän kritisoi voimakkaasti sen ajan kallonmittausintoa pyrittäessä määrittelemään eri rotuja. Gumplowicz kirjoitti: "Millaista surullista roolia näyttelevät kaikki pääkallon antropologiset mittaukset ja sen kaltaiset, voi jokainen käsittää, joka haluasi näistä tutkimuksista ihmiskunnan erilaisista tyypeistä hakea neuvoa. Kaikki on sekaisin... Mitä antropologi kuvaa germaanisena tyyppinä, se sopii toisen mukaan slaaviin. 'Arjalaisten' joukossa on mongolityyppejä, ja joka hetki joutuu tilanteeseen, jossa 'antropologisten' kriteerien mukaan pitää 'arjalaista' semiittinä ja päinvastoin."

Vaikka Gumplowicz piti mahdottomana tieteellisesti määritellä rotuja, niin hän piti kiinni sosiaalidarvinistisen rotuteoriansa maailmankatsomuksellisesta näkemyksestä.

[JJ]